Tunteiden tunnistaminen

Ihminen oppii tunnistamaan tunteita olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Omien tunteiden tunnistaminen on tärkeää taitoa. Se auttaa myös tunnistamaan toisten ihmisten tunteita ja ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä.

Joidenkin teorioiden mukaan on olemassa niin sanottuja perustunteita. Näitä ovat ilo, suru, pelko ja viha sekä inho että hämmästys. Näiden lisäksi on olemassa mielialoja (huolestuneisuus) ja affektiivisia luonteenpiirteitä (ujous) sekä sosiaalisia tunteita (häpeä ja syyllisyys).

Kehitysvammaisilla ihmisillä voi olla vaikeuksia sekä tunnistaa että tulkita toisten tunteita. Helpointa on tunnistaa ilon ja surun tunteet. Myös osa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteista voi jäädä kehitysvammaiselta henkilöltä havainnoimatta tai heidän on vaikea tulkita niitä.

Tunteita on hyvä opetella tunnistamaan ja nimeämään, sillä silloin niiden kanssa oppii myös tulemaan toimeen. On monia erilaisia tapoja tukea tätä prosessia. Näitä voivat olla esimerkiksi tunteiden tunnistaminen kuvista, tunteiden nimeäminen toisen henkilön avulla sekä aktiivisessa vuorovaikutuksessa oleminen.

Lähteet ja lisätietoa

  • Damasio, Antonio.2001. Descartesin virhe. Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes error, 1994.) Helsinki: Terra cognita.
  • Damasio, Antonio. 2003. Spinozaa etsimässä. Ilo, suru ja tuntevat aivot. (Looking for Spinoza: Joy, sorrow and the feeling brain.) Terra cognita.