Työ-aiheiset vertaisryhmät

Monella kehitysvammaisella ihmisellä ei ole riittävästi tietoa palkkatyöstä, työllistymisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista tai omista oikeuksista työelämässä tai palvelujen asiakkaana.

Ratkaisuksi Kehitysvammaliiton KIT-hankkeessa (Kehitysvammaiset ihmiset töihin) on kehitetty kehitysvammaisten työllistymisen kysymyksiin keskittyvää vertaisryhmätoimintaa. Ryhmien osallistujat ovat olleet työ- tai avotyötoiminnassa.

Vertaisryhmätoiminnassa osallistujat

  • keskustelevat työstä ja siihen liittyvistä kysymyksistä
  • vaihtavat työhön liittyviä ajatuksia ja kokemuksia
  • tunnistavat omia taitojaan ja vahvuuksiaan
  • pohtivat omia kiinnostuksenkohteita ja työhön liittyviä tavoitteita
  • saavat tietoa työllistymisen mahdollisuuksista (palkkatyö, työhönvalmennus)
  • opiskelevat työnhakutaitoja ja työelämän pelisääntöjä
  • hakeutuvat halutessaan työnhakijoiksi TE-toimistoon.

Vertaisryhmästä tietoa ja rohkeutta

Kokemukset ja palaute työllisyysaiheisesta vertaisryhmätoiminnasta ovat rohkaisevia. Ryhmässä saadaan uutta tietoa työllistymiseen liittyvistä asioista. Usko omiin kykyihin vahvistuu ja omia vahvuuksia opitaan tuomaan paremmin esiin. Omien vahvuuksien tunnistaminen myös vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon.

Muiden kokemusten kuuleminen ja palkkatyön mahdollisuudesta keskusteleminen rohkaisee näkemään palkkatyön mahdollisuutena myös omalla kohdalla. Toiveikkuus palkkatyön mahdollisuudesta lisääntyy, minkä lisäksi rohkeus tavoitella palkkatyötä kasvaa. Osallistujat rohkaistuvat ilmoittautumaan työnhakijoiksi ja parhaimmillaan löytävät itselleen työpaikan.

Myös työllistymiseen liittyvät unelmat täsmentyvät ja kyvyt työllistymiseen liittyvien tavoitteiden asettamiseksi kehittyvät.

Tietoa tarvitaan lisää

Tiedon ja kokemuksen puute vaikuttaa työllistymistoiveisiin. Kehitysvammaisilla henkilöillä ei ole riittävästi tietoa työstä ja työhönvalmennuksesta tai avotyötoiminnan ja työsuhteisen palkkatyön eroista, ei myöskään kokemusta näistä asioista.

Tuttu avotyöpaikka voi tuntua houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin työpaikan vaihtaminen. Näin siitäkin huolimatta, että työpaikan vaihtaminen toisi mukanaan työsuhteen edut. Tilanne on huomattavasti helpompi silloin, kun tuttu avotyö (avotyötoimintasopimus) muutetaan työsuhteeksi eikä henkilön tarvitse vaihtaa työpaikkaa.

Kehitysvammaisia henkilöitä ei myöskään välttämättä rohkaista pohtimaan työllistymisen mahdollisuutta, saati hakeutumaan työnhakijoiksi TE-toimistoon. Esim. omaisten mielipiteet työllistymisestä vaikuttavat kehitysvammaisten henkilöiden halukkuuteen työllistyä ja hakeutua työnhakijaksi. Jos omaiset vastustavat työllistymistä, ei asia useinkaan etene. Omaisten vastustuksen taustalla on usein pelko siitä, että henkilö menettää eläkkeensä. Omaisilla on myös paljon epätietoisuutta siitä, miten palkkatyö vaikuttaa kehitysvammaisen henkilön toimentuloon.

Lisätietoa