Työkäytännöt osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen

Yhteisoppiminen ja -kehittäminen työyhteisössä

Organisaatiossa toimii IMO-työryhmä, jonka tehtävänä on mm. kehittää yhteneväisiä menettelytapoja asiakkaiden itsemääräämisen tukemiseen ja rajoitetoimenpiteiden käyttöön. Organisaatiossa toimii myös asiakasraati. Raadin kuudella jäsenellä on omakohtaista kokemusta itsemääräämiseen liittyvien kysymysten pohdiskelusta sekä itsemääräämisen ja turvallisuusnäkökulmien tasapainottamisesta.

Organisaation johto vastaa siitä, että henkilökuntaa kannustetaan avoimesti tuomaan esiin myös niitä tilanteita, joissa asiakkaan itsemääräämistä ei ehkä ole onnistuttu tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työyhteisöissä keskustellaan näistä havainnoista, ja henkilökuntaa kannustetaan oppimaan tilanteista. Tavoitteena ei ole etsiä virheitä ja syyllisiä. Työntekijöiden esiin tuomista haasteista ja erityisen mutkikkaissa tilanteissa toimimisesta avoimesti keskusteleminen antaa työyhteisölle mahdollisuuden yhteiseen oppimiseen ja kehittymiseen.

Kehittämistyön tukena organisaatiossa on käytössä myös SWOT-analyysi, jolla arvioidaan asiakkaiden itsemääräämisen toteutumista eri osa-alueilla.

Lisätietoja: Satakunnan sairaanhoitopiiri/sosiaalipalvelut, palvelupäällikkö Katja Estola, puh. 044 707 4036, katja.estola(at)satshp.fi; asumisyksikön esimies Marika Paunu-Laakso, puh. 044 707 9100, marika.paunu-laakso(at)satshp.fi.

Asiakaspalaveri toimintakeskuksissa

Toimintakeskuksiin kehitetty asiakaspalaveri-käytäntö vahvistaa asiakkaiden itsemääräämistä ja vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan työllistymistä ja osallisuutta tukevissa palveluissa. Organisaatiolle käytäntö tuottaa palautetta toiminnasta sekä auttaa suunnittelemaan tulevaa toimintaa yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa. Lähtökohtana on asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen päiväaikaisen toiminnan sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Asiakkaiden ihmisten ja toiveiden esiin saamisen edellytyksenä on vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö ja jäsennelty toimintaympäristö. Viikoittain järjestettävä asiakaspalaveri on strukturoitu siten, että se toteutetaan aina saman rungon mukaan. Tämä lisää asioiden hahmotettavuutta ja tukee asiakkaiden toiminnanohjausta. Viikkokokouksen runko on kuvitettu ja asiat käsitellään selkokielellä. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan asiakkailta esiin tulleet toiveet ja ideat. Nämä huomioidaan toiminnan suunnittelussa.

Kaikilla työntekijöillä on samanlaiset valmiudet kokouksen vetämiseen, ja uudet työntekijät saavat perehdytysohjelman mukaisen perehdytyksen.

Käytäntö on kehitetty tukemaan tavoitetta tarjota palvelunkäyttäjille heidän omia toiveitaan vastaavaa mielekästä toimintaa. Palvelunkäyttäjät pitävät kokouskäytäntöä merkityksellisenä. Myös työntekijät ovat kokeneet käytännön merkitykselliseksi sekä omaa työtään tukevaksi.

Lisätietoja: Rinnekoti-Säätiö, johtava psykologi Emmi Tuomi, emmi.tuomi(at)rinnekoti.fi, puh. 050 400 5190; palvelupäällikkö Anna Eskola, anna.eskola(at)rinnekoti.fi, puh. 044 738 7027.

Asukaspalaveri autististen ja haastavasti käyttäytyvien nuorten asumisyksikössä

Asukaspalaveri-käytännöllä vahvistetaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Palaveri järjestetään kerran viikossa. Kaikki yksikön asukkaat osallistuvat omien voimavarojensa mukaan, ja osallistuminen on asiakkaille vapaaehtoista. Asukaspalaverista tiedotetaan asumisyksikön päivätaululla. Asukaspalaverissa asiakkailla on mahdollisuus tuoda esiin toiveita asumisyksikön toiminnan kehittämiseksi.

Asukkaat toimivat itse kokouksessa aktiivisissa rooleissa, esim. puheenjohtajana. Jokaiselle varataan mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä käsiteltävästä asiasta. Asukaspalaverissa on nimetty vastuutyöntekijä, joka ohjaa keskustelua ja auttaa asiakkaita tarpeen mukaan. Tarvittaessa apuna käytetään mm. viittomia ja kuvia. Tarvittaessa asiakkaalle esitetään konkreettisia vaihtoehtoja, joista hän voi valita.

Henkilökuntaa kannustetaan kokeilemaan uutta asiakkaiden kanssa. Henkilökunta auttaa asiakkaita toteuttamaan toiveita, myös niitä, jotka ensiksi voivat kuulostaa mahdottomiltakin.

Toimintakäytäntö vahvistaa asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja oman arjen suunnittelutaitoja. Lisäksi se mahdollistaa arkipäivän taitojen (mm. vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot) harjoittelemisen.

Lisätietoja: Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä/sosiaalipalvelut, Laura Tanskanen, laura.tanskanen(at)pkssk.fi, puh.  0500 612 390.

Kannustava vuorovaikutus (ICDP)

Kannustavan vuorovaikutuksen työkalu ICDP tarjoaa välineen kohtaamiseen, kommunikaatioon ja läsnäoloon. Toimintamalli auttaa kehittämään organisaation työntekijöiden, asiakkaan ja hänen omaistensa välistä vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Tavoitteena on lisätä kykyä ymmärtää ja kunnioittaa muita ihmisiä. Tämä tapahtuu kehittämällä sensitiivisyyttä, herkkyyttä ja empatiaa.

Toimintamallin lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä on voimavaroja ja resursseja, joita voi vahvistaa. Omat voimavarat löytyvät läheisissä ja luottamuksellisissa ihmissuhteissa.

Myönteisellä vuorovaikutuksella syntyy yhdessä jaettuja luottamuksen ja ilon kokemuksia. Palautteen antaminen ja ohjaaminen perustuvat positiivisille näkökulmille.

Lisätietoja: Kårkullan kuntayhtymä, asumispalvelujen kehittäjä Susanne Tuure, susanne.tuure(at)karkulla.fi, puh. 0247 431 348.