Työtoiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua kehitysvammaisten palkkatyöstä sekä työ- ja päivätoiminnasta. Kehitysvamma-alan toimijat katsovatkin, että työtoiminnan järjestelmä tulee uudistaa. Tilalle tarvittaisiin joustava, erilaisia vaihtoehtoja ja urapolkuja tarjoava järjestelmä, jossa yksilön tarpeet, toiveet ja koulutus otetaan huomioon.

Työtoiminnan yhtenä haasteena on luoda siitä riittävän yksilöllistä, jotta henkilön omat yksilölliset taidot ja tarpeet pääsisivät esille. Työtoiminta on tällä hetkellä yleensä ryhmämuotoista toimintaa, jossa yksilöllisiä taitoja ei pystytä riittävästi huomioimaan.

Keskustelua on käyty siitä, että työtoiminnan tulisi kuntouttaa ja johtaa mahdollisuuksien mukaan palkkatyöhön, mutta käytännössä tämä ei toteudu. Työtoiminta ei toimi väylänä työmarkkinoille, vaan usein työuran päätepysäkkinä.

Sosiaalihuollon palveluista työvoimapalveluiden piiriin on päästävä helpommin. Siksi tarvitaan selkeämpi työnjako sosiaalihuollon ja TE-toimistojen kesken siitä, kenelle kuuluu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen.

Siirtymisen työtoiminnasta palkkatyöhön tulee olla useammalle mahdollista. Tämä edellyttää muun muassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun saamista lainsäädäntöön ja kaikkien kuntien toiminnaksi.

Kehitysvammaisten ihmisten työvoimapotentiaali on arviolta noin 3 000 henkilöä.

Työ- ja päivätoimintaa arvioidaan tällä hetkellä monella eri taholla. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on perustanut erillisen työn ja päivätoiminnan valiokunnan pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja.

Lisätietoa