Uiminen soveltuu kaikille

Vesi lähes kumoaa painovoiman vaikutuksen ja tekee olon kevyeksi. Uimataito, vesitaito ja vedestä nauttiminen kuuluvat kaikille.

Projektikoordinaattori Maarit Nevalainen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta (SUH) on sitä mieltä, että vesi virittää meidät oppimaan ja tukee oppimista.

"Vaikeatkaan liikuntavammat tai -rajoitteet eivät yleensä ole uimisen esteenä. Vesi vapauttaa liikkumaan. Siinä ollaan kolmiulotteisessa ympäristössä, joka tukee ja kannattaa ja jossa pienelläkin lihasvoimalla pääsee eteenpäin."

Uimataidon ohella puhutaan vesitaidosta, jonka SUH:n erityisuinnin kouluttajat määrittelivät vuonna 2004 seuraavasti: "Vesitaito on sitä, että uimari kykenee liikkumaan luontevasti ja pelkäämättä sekä veden pinnalla että veden alla joko apuvälinein tai ilman. Uintitilanne sujuu tällöin turvallisesti vieraammankin avustajan kanssa."

Maarit Nevalainen neuvoo, että uimaharrastusta suunnittelevan kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan liikuntatoimistoon ja kysellä sieltä mahdollisista uintiryhmistä. Hän mainitsee, että tavalliseen uimakouluun voi useimmiten mennä avustajan kanssa. Myös monet vammaisyhdistykset järjestävät uimakursseja.

Jyväskylässä harrastetaan ja kilpaillaan

Jyväskylän AaltoAlvari-vesiliikuntakeskuksessa polskuttelee pirteän näköisiä uimareita. Altaan laidalla seisoo valmentaja Jorma Toropainen. Hän ohjaa kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten uimaryhmää. Siinä on mukana neljä harrasteuimaria ja kuusi kilpauimaria. Yksi ryhmän harrasteuimareista on 13-vuotias Elli Haverinen.

"Eniten tykkään sammakosta, rintauinnista ja kroolista, vaikka krooli olikin alussa vähän vaikeaa. Uimisessa on parasta, että saa luottaa itseensä. Uiminen tekee mestarin", Elli Haverinen tuumaa.

Altaasta nousee kuivattelemaan myös hyväntuulinen nuori mies Jouni Weide. 32-vuotias Weide on kokenut kilpauimari. Pikku hiljaa uimari aikoo kuitenkin siirtyä kilpailuista harrastamiseen. Jorma Toropainen on seurannut Jouni Weideen uimista koko kymmenen vuoden ajan. Hän toivoisikin valmentajilta lisää pitkäjänteisyyttä.

"Usein kehitysvammaisten uinnin harrastamisen ongelmana on, että valmentajat lopettavat homman kesken. Esimerkiksi Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:n uimavalmentajat ovat mukana lähinnä vapaaehtoispohjalta. Itse jatkan niin kauan kuin jokin elin liikkuu", Jorma Toropainen toteaa pilke silmäkulmassaan ja lisää: "Lopetan sitten, kun olen täysin varma, että joku jatkaa tätä toimintaa uimareiden kanssa."

Uinnin esteitä raivataan

SUH kehittää harrasteuinnin mahdollisuuksia projektissa, joka kestää vuoden 2006 loppuun. Siinä luodaan edellytyksiä erityistukea tarvitsevien uimareiden säännölliselle uinnin harrastamiselle omassa lähiympäristössään. Tavoitteena on, että uimari saisi asiantuntevaa ohjausta elämänsä eri vaiheissa alkeistasosta aina kilpauintiin saakka.

Vinkkejä uimiseen

  • Herkästi palelevalle kannattaa varata pyyhe mukaan altaan reunalle asti. Veden lämpötilaan sopeutumiseksi saunasta kannattaa nauttia vasta uinnin jälkeen.
  • Uimalakki ylläpitää lämpöä herkästi palelevalla tai vähän liikkuvalla uimarilla.
  • Veden juominen uinnin jälkeen estää päänsäryn syntymisen myös vähemmän altaassa liikkuneelle avustajalle.

Vinkit ovat Kira Durchmanin ja Mari Jokitalon kirjasta Taitavaksi vedessä.

Lisätietoa 
  • Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry
  • Mari Jokitalo & Kati Suhonen (2004). Soveltavan uintitekniikan opas. Tilaukset: SUH:n toimisto, puh. (09) 3436 560.
  • Kira Durchman & Mari Jokitalo (2004). Taitavaksi vedessä. Soveltavaa uinnin opetusta erityistukea tarvitseville uimareille, systemaattinen eteneminen ja avustaminen. Tilaukset: Ruskeasuon koulun vahtimestari, puh. (09) 473 390, vahtimestarit(at)ruskis.fi