Vaikeavammaisen lapsen kommunikointi

Kysymys 

Hei! Meillä on 8-vuotias syvästi kehitysvammainen lapsi, jolla on myös liikuntavamma. Olisin kiinnostunut tietämään, minkälaista opetusmateriaalia hänen kanssaan voisi käyttää tai mitä yleensä EHA II:lla käytetään esim. vaikeavammaisten kognitiivisia ja kommunikaatiotaitoja kehitettäessä?

Vastaus 

Hei

Uusia taitoja opeteltaessa on tärkeää löytää asiat, jotka motivoivat oppimiseen. Tämä on tärkeää meille kaikille. Myös vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetuksessa ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa kannattaa lähteä liikkeelle asioista ja tekemisistä, jotka kiinnostavat ja joihin lapsen tarkkaavuus tuntuu suuntautuvan (lapsi valpastuu alkaen esim. äännellä aktiivisesti, liikuttelee vartaloaan, suuntaa katseensa). On yksilöllistä, minkälainen materiaali kutakin lasta kiinnostaa ja motivoi eniten. Olennaista on, että lapsen kumppanit huomaavat oppimis- ja vuorovaikutustilanteissa lapsen aloitteet ja vastaavat aloitteisiin.

Kannattaa myös havainnoida lasta oppimis- ja vuorovaikutustilanteissa, jotta selviää, mitä kautta lapseen saa kontaktin parhaiten ja minkä aistikanavien kautta hän oppii parhaiten (haju ja maku, kuulo, näkö, tunto, liike). Vahvoja aistikanavia kannattaa käyttää uusien asioiden opettelussa erityisesti hyödyksi.

Materiaaleista, joita voidaan käyttää vaikeimmin vammaisten ihmisten virike- ja vuorovaikutushetkillä, on tulossa tietoa Papunetin sivuille www.papunet.net vuoden 2006 loppuun mennessä. Papunetin yleiskielisille sivuille tullaan avaamaan Ideat-osioon virikemateriaaliluettelo. Virikemateriaaliluetteloon tulee esimerkkejä eri aistialueita tukevista materiaaleista ja niiden käyttöideoista. Jo nyt internetistä löytyy Toimimalla osallisuuteen -esite, johon on koottu tietoa vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten vuorovaikutuksen ja toiminnan aktivoimisesta.

Vaikeimmin kehitysvammaisen lapsen kannalta on tärkeää, että uusien asioiden harjoittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Samalla vahvistuvat myös vuorovaikutustaidot. Kannattaa kääntyä lapsen hyvin tuntevien kuntoutuksesta ja opetuksesta vastaavien työntekijöiden (opettajat, terapeutit) puoleen ja keskustella yksilöllisistä, juuri omalle lapselle parhaiten soveltuvista oppimista ja vuorovaikutusta tukevista tavoista.

Kaisa Martikainen
puheterapeutti
Tikoteekki, OIVA-hanke
Kehitysvammaliitto ry