Valmistautuminen muuttoon

Kun muuttopäätös osana tulevaisuuden suunnittelua on tehty, alkaa valmistautuminen muuttoon. Valmistautuminen voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllistä. Tarkoituksena on voimaantuminen ja itsetuntemuksen kasvaminen.

Tukihenkilö on hyvä apu valmistautumisessa. Muuttamista suunnitteleva voi valita omista tärkeistä ihmisistään muuton tukihenkilön. Tukihenkilö voi olla esimerkiksi joku vertainen, joka on jo muuttanut.

Muuttajan vanhemmilla on käsiteltävänä myös oma lapsen poismuuttoon liittyvä prosessinsa, joka voi joskus olla hyvin tunnepitoinen.

Muuttoon valmistautumisen voi aloittaa vaikkapa pohtimalla, mitä oma koti merkitsee minulle. Kotihan voi merkitä eri ihmisille aivan eri asioita – joku tarvitsee sitä lähinnä nukkumiseen, toiselle se on elämän  keskeisin asia. Samoin muutto voi aiheuttaa toiselle positiivisia mielleyhtymiä, ja olla toiselle ajatuksena rasittava.

Muuttamista voi ajatella konkreettisena asiana tai tunnejuttuna. Asioita voi käsitellä paitsi keskustelemalla, myös kuvien, musiikin, draaman, sosiaalisten tarinoiden tai vertaistuen kautta.

Muuttoprosessi on aina yksilöllinen ja jokaisella on oma polkunsa. Muuttajaa voi tukea pohtimaan, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja sellaisia, joiden avulla hän pystyy valmistautumaan muuttoon.

Muuttoon varauksellisesti suhtautuvan henkilön kanssa voidaan aloittaa esimerkiksi pohtimalla, mitä henkilö haluaisi, jos hän joskus itsenäistyy ja muuttaa pois kotoa. Muuttajaa saattavat askarruttaa muuton käytännön yksityiskohdat, mutta myös se, miten käy kaverisuhteille, saako uudessa paikassa riittävästi tukea jne. Pelottavia asioita on hyvä käsitellä muuttovalmennuksessa.

Muuttaja ja läheiset voivat käydä läpi aiemmissa elämän muutostilanteissa auttaneita selviytymiskeinojaan. Joku jumppaa, toinen keskustelee ystäviensä kanssa, kolmas hakkaa halkoja.

Kehitysvammaisen henkilön lisäksi myös hänen vanhempansa tarvitsevat tietoa muuttamiseen liittyvistä käytännön asioista sekä mahdollisuuden käydä läpi omia tuntemuksiaan. Vertaistuki on tässä vaiheessa usein hyödyllistä sekä muuttajalle että hänen vanhemmilleen ja muille läheisilleen.

Kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto omaan kotiin on suuri muutos myös läheisille. He haluavat saada varmuuden, että asiat sujuvat uudessa kodissa ja kehitysvammainen perheenjäsen saa siellä tarvitsemansa tuen ja voi olla onnellinen. Siksi on tärkeää, että myös läheiset otetaan mukaan muuttovalmennukseen. He voivat tutustua uuteen kotiin ja lastaan tukevaan henkilökuntaan sekä käsitellä myös omia muuttoon liittyviä tunteitaan.

Lapsen lähtö lapsuudenkodista on vanhemmille herkkä asia. Yhtä lailla tutuksi käyneestä laitoksesta pois muutto avohuollon asumismuotoon voi pelottaa. Omaiset saattavat pelätä oman roolinsa muuttumista.

Läheisten kanssa voidaan keskustella muun muassa siitä, miten he vastaisuudessa haluavat osallistua muuttoon ja muuttajan elämään. Joskus omaiset pelkäävät oman roolinsa kasvamista esimerkiksi silloin, kun henkilö muuttaa laitoksesta avohuoltoon. Muuttovalmennuksessa pyritään siihen, että muuttajan läheisten ja häntä tukevien ammattilaisten yhteistyö saatetaan hyvään alkuun.

  • elämänmuutokseen valmistautuminen
  • itsenäistymisen tukeminen
  • sosiaalisten ja asumisen taitojen harjoittelu
Lisätietoa 
  • Käytännön ohjeita muuttajalle: Omaan kotiin -opas (pdf), Kehitysvammaisten Palvelusäätiö