Yleisiä kysymyksiä työstä

Kysymys: Pääseekö kehitysvammainen palkkatyöhön?

Kyllä, kehitysvammainen ihminen voi päästä palkkatöihin aivan kuten muutkin ihmiset. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin noin 600 kehitysvammaista henkilöä palkkatyössä. Kehitysvammaliitossa on arvioitu, että noin 3000-6000 kehitysvammaista ihmistä haluaisi ja pystyisi käymään palkkatyössä.

Usein kehitysvammaiset ihmiset kuitenkin tarvitsevat työllistyäkseen tukea. Suurin osa kehitysvammaisista työllistyy työhönvalmentajan tuella. Työhönvalmentaja toimii linkkinä työnantajan ja työntekijän välillä. Hän auttaa työnantajaa löytämään työhön sopivan työntekijän ja työntekijää löytämään sopivan työn. Kaikilla paikkakunnilla ei kuitenkaan ole työhönvalmentajia. Silloin voi työnhaussa auttaa tukihenkilö. Tukihenkilö voi olla vaikkapa perheenjäsen, ystävä tai ohjaaja.

Kysymys:

Onko kehitysvammaisella ihmisellä oikeus kieltäytyä menemästä kehitysvammaisten työkeskustyöhön, vaikka vammaissosiaalityöntekijä ja asuntolan ohjaajat sanovat, että pitää mennä työkeskukseen? Ja miksi työkeskustyöstä maksetaan niin vähän palkkaa?

Vastaus:

Työtoiminta on vapaaehtoinen kunnan tarjoama palvelu. Sinun ei ole pakko siihen osallistua. Jos haluat lopettaa työtoimintaan osallistumisen, ota yhteyttä omaan sosiaalityöntekijääsi tai palveluohjaajaasi ja kerro se heille.

Työtoiminnasta ei makseta palkkaa vaan työosuusrahaa. Työosuusrahan määrä työkeskuksessa tehtävästä työtoiminnasta on keskimäärin 5 euroa päivässä. Kotipaikkakuntasi hyvinvointialue maksaa työosuusrahaa, koska se haluaa tukea sinun työtoiminnassa käyntiäsi.

Työtoiminnassa kävijä kuitenkin usein maksaa toimintakeskukselle ylläpitomaksua esimerkiksi lounaasta ja kahvista. Tällöin ei työosuusrahasta jää asiakkaalle itselleen juuri mitään. Palkan taas maksaa työnantaja, ja sinulla pitää olla työsuhde, jotta voisit saada palkkaa.

Lisätietoa palkan ja työosuusrahan eroista Verneri.netin selkosivuilla.