"Yritän tehdä itseni tarpeettomaksi"

Janica Hirvenkivi tuulettaa Hartwall-areenan katsomossa. Jokerit on juuri tykittänyt kiekon vastustajan maaliin. Halli on revetä.

”Parasta matseissa on tunnelma”, Janica sanoo.

Janica on hulluna jääkiekkoon. Ja Jokereihin. Hän haluaisi pelata itsekin, mutta reuman takia ei voi.

Otteluista Janicaa ei kuitenkaan pidä poissa mikään. Etenkään nyt, kun hän voi käydä niissä itsekseen tai kavereiden kanssa.

Ei ne taidot vaan se rohkeus

Janicalla oli tapana käydä otteluissa yhdessä vaarinsa kanssa. Kun Janica täytti 18 vuotta, hän sai lahjaksi ensimmäisen kausikorttinsa.

"Halusin alkaa käydä matseissa myös yksin”, Janica kertoo.

Hän oli juuri muuttanut vanhempiensa luota Laajasalon ryhmäkotiin. Joni Laaksonen työskenteli ryhmäkodissa ohjaajana. Aluksi heitä molempia jännitti, miten Janica pääsee otteluista turvallisesti kotiin.

Janicaa hermostutti kulkea julkisilla.

"Oli se aluksi jännää, kun piti vaihtaa bussia", Janica sanoo.

Joni mietti, miten suorapuheinen Janica pärjäisi ottelujen päätyttyä fanilaumojen keskellä. He juttelivat asiasta Janican kanssa. Joni selitti, että hävinneen joukkueen faneilla saattaa olla ottelun jälkeen tunteet pinnassa.

“Joo, hifkiläisille ei kannata mennä sanomaan, että Jokerit on paras”, Janica sanoo.

Joni ei kuitenkaan halunnut pelotella Janicaa tai suojella häntä liikaa. Päinvastoin. Hän kannusti Janicaa menemään yksin.

“Usein asioiden tekeminen ei ole kiinni osaamisesta vaan rohkeudesta. Siitä, että luottaa itseensä ja uskaltaa tehdä”, Joni sanoo.

Välinehuoltajaksi Hartwall-areenalle

Janica opiskelee Keskuspuiston ammattiopistossa toimitilahuoltajaksi. Hän valmistuu keväällä 2017. Valmistuttuaan Janica haluaa työskennellä Hartwall-areenalla välinehuoltajana.

Jonista on hyvä, että Janica tavoittelee työtä, joka liittyy hänen intohimoonsa. Moni Laajasalon ryhmäkodin asukas haaveilee ammatista, johon ei voi päästä. Joni kuitenkin tukee heidän haaveitaan.

“Aina on mahdollista tehdä jotain haaveammattiin liittyvää. Jos esimerkiksi lentäjän ammatti ei onnistu, voi tehdä jotain lentokentällä.”

Janicalla on ennen valmistumistaan jäljellä ainakin yksi työharjoittelu. Hän kertoo Jonille miettineensä, voisiko päästä harjoitteluun Hartwall-areenalle.

"No, ruvetaan selvittämään tuota. Jutellaan asiasta opettajiesi kanssa. Ja voisit kysyä suoraan Hartwall-areenalta", Joni innostuu.

Kuka tukee ja ketä

Nykyisin Janica käy otteluissa yksin tai kavereidensa kanssa.

"Enää ei jännitä, tunnen jo reitit", Janica sanoo.

Myös Janican paras ystävä Joni Ranta tykkää jääkiekosta. Kun Janica on seurana, Joni ei tarvitse otteluun mukaan avustajaa.

“Kyllä Jonikin osaisi käydä otteluissa yksin, mutta sillä menee pupu pöksyyn”, Janica sanoo.

Ohjaaja Joni katsoo Janicaa ja hymyilee.

"On ihana nähdä, miten Janica tukee Jonia. Mihin meitä ohjaajia enää tarvitaan."

Teksti ja kuva: Jenni Sipilä