Menetin parhaan yst\u00e4v\u00e4ni yl\u00e4asteella.<\/p>\n
Yst\u00e4v\u00e4ni oli ihminen, joka piti aina mun puolta, kun mua koulukiusattiin. H\u00e4n kuunteli, lohdutti ja oli l\u00e4sn\u00e4. H\u00e4n v\u00e4litti.<\/p>\n
Me vietettiin aikaa yhdess\u00e4, elettiin ihan tavallista arkea. Silloin en ajatellut, ett\u00e4 joku p\u00e4iv\u00e4 kaikki voisi muuttua.<\/p>\n
Muistan yhden hetken erityisen kirkkaasti. Olin vuonna 2006 El\u00e4m\u00e4 lapselle -konsertissa, kun Lordi esiintyi. Olin valtavan onnellinen. Se oli mun ensimm\u00e4inen konsertti. Kaikki tuntui siistilt\u00e4 ja uudelta.<\/p>\n
Seuraavana aamuna kaikki muuttui.<\/p>\n
Mulle sanottiin: \u201cElina, sun t\u00e4ytyy istua alas. Nyt tulee ik\u00e4vi\u00e4 uutisia. Jonne on kuollut.\u201d<\/p>\n
Menin shokkiin. Jalat l\u00e4htiv\u00e4t melkein alta. En pystynyt uskomaan sit\u00e4 todeksi. Se tuntui painajaiselta, josta ei her\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 py\u00f6ri vain yksi ajatus: \u201cMe n\u00e4htiin eilen. Me puhuttiin eilen. Ei voi olla totta.\u201d<\/p>\n
Aluksi tunsin paljon syyllisyytt\u00e4 ja vihaa. En osannut k\u00e4sitell\u00e4 niit\u00e4 tunteita.<\/p>\n
Yl\u00e4asteen loppu meni tosi vaikeaksi. Mulla oli univaikeuksia, pelkoa ja ahdistuneisuutta. Paniikkih\u00e4iri\u00f6 tuli el\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en. Olin paljon pois koulusta.<\/p>\n
Vaikka mulla oli tukijoukkoja, olisin tarvinnut enemm\u00e4n tukea l\u00e4heisilt\u00e4 ja koululta.<\/p>\n
Silloin nuorena en tiennyt, mist\u00e4 hakea apua, Jostain syyst\u00e4 en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyennyt pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua. J\u00e4in monien tunteiden kanssa yksin.<\/p>\n
Suru ei ole pysynyt samanlaisena. Se on muuttanut muotoaan vuosien aikana.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n on hetki\u00e4, jolloin on helpompi olla. Mutta silti, kun menen hautausmaalle, itken usein. Puhun haudalla rakkaalle ihmiselle. Vaikka se tuntuu joskus oudolta tai v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4, se on mulle tapa pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4lill\u00e4 tunnen my\u00f6s vihaa. Tuntuu niin ep\u00e4reilulta, ett\u00e4 nuori ihminen otettiin pois liian aikaisin.<\/p>\n
On my\u00f6s asioita, jotka satuttavat edelleen. Pahinta on menn\u00e4 sen paikan ohi, miss\u00e4 kaikki tapahtui.<\/p>\n
Muistelen yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni joka vuosi h\u00e4nen vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Ajattelen niit\u00e4 hetki\u00e4, jolloin h\u00e4n oli siin\u00e4 \u2013 kuunteli, nauroi, v\u00e4litti.<\/p>\n
Haluan sanoa sinulle, joka olet ehk\u00e4 kokenut saman:<\/p>\n
Puhu turvalliselle aikuiselle. Pyyd\u00e4 apua.<\/p>\n
Ja jos et pysty pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua, sekin on okei. Silloin et ole heikko. Silloin tarvitset vain jonkun, joka huomaa ja kysyy.<\/p>\n
Anna itsellesi lupa surra.<\/p>\n
Surulle ei ole aikarajaa. Se ei mene ohi nopeasti, eik\u00e4 sen tarvitsekaan menn\u00e4. Mutta ajan kanssa se muuttuu. Sen kanssa oppii el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Huomasin itse vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 olo alkoi helpottaa edes v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Ja vaikka toivon, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n viel\u00e4 samanlaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4ni, tied\u00e4n, ettei kukaan voi korvata h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n
Mutta se ei tarkoita, etteik\u00f6 el\u00e4m\u00e4\u00e4n voisi tulla muuta hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Suru j\u00e4\u00e4, mutta niin j\u00e4\u00e4 my\u00f6s rakkaus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Menetin parhaan yst\u00e4v\u00e4ni yl\u00e4asteella. Yst\u00e4v\u00e4ni oli ihminen, joka piti aina mun puolta, kun mua koulukiusattiin. H\u00e4n kuunteli, lohdutti ja oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[72,3],"class_list":["post-19838","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elina-bloggaa","category-blogit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19838"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19838\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verneri.net\/selko\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}