Päihdekuntoutus

Raskaana olevien naisten päihdekuntoutus on haastavaa, sillä työtä leimaa kiire vauvan kannalta. Työntekijälle asettaa paineita kyseisen ajan rajallisuus.

Runsas päihteiden käyttö pitäisi saada nopeasti poikki, jotta sikiö voi kehittyä rauhassa.

Raskaus- ja vauva-aika ovat toisaalta myös hyvin hedelmällistä aikaa työn kannalta: silloin nainen joutuu kohtamaan hyvin laajan tunteiden kirjon ja on motivoitunut päihteettömyyteen. Parhaimmillaan kuntoutus on ollut äidille korjaava kokemus.

Kokemuksia Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä

Pidä kiinni -kuntoutuksessa käytetään niin sanottua reflektiivistä työskentelymenetelmää. Työssä tuetaan äidin kykyä asettua vauvan asemaan. Samalla tuetaan vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän nimi viittaa lastenpsykiatri Donald Winnicotin (1971) kiinnipitävän ympäristön käsitteeseen. Lähtökohtana on äidin ja vauvan välinen suhde. Työntekijän vaikuttavin työkalu on hyvän luottamuksellisen suhteen luominen äitiin. Tilanne on huomattavasti kompleksisempi kuin vain yhden aikuisen päihdeongelman hoitaminen, sillä samanaikaisesti pitää huomioida sekä sikiövauvan hyvinvointi että äidin päihteidenkäyttö ja mahdolliset muut ongelmat.

Pidä kiinni -hoitomallia kehitettäessä ajateltiin alkuvaiheessa, että perustehtäviä on kaksi: päihdekuntoutus sekä vanhemman ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kuitenkin nämä kaksi perustehtävää tukevat toisiaan ja työskentelemällä hoidossa äidin reflektiivisen kyvyn vahvistamiseksi tuetaan parhaiten sekä varhaisen kiintymyssuhteen kehittymistä että kuntoutumista päihderiippuvuudesta.

Kokemukset esimerkiksi Pidä kiinni -hoidosta kertovat, että kun kiintymyssuhde on syntynyt äidin ja vauvan välille ja varhainen vuorovaikutus heidän välillään toimii, lapsi kehittyy hyvin. Vaikka äiti myöhemmin sortuisi uudelleen päihteisiin, on lapsi kuitenkin valmiimpi huostaanottoon ja uuden kiintymyssuhteen luomiseen, kun terve pohja sille on olemassa.

Joskus voi käydä kuitenkin niin, että äiti ei kuntoudu riittävästi ja vauva joudutaan sijoittamaan. Äiti lähtee ehkä tiiviiseen päihdekuntoutukseen ilman vauvaa tai äiti ei motivoidu kuntoutukseen. Näissäkin tapauksissa vauvalle on ollut tärkeää olla äitinsä kanssa yhdessä hoidossa. Kiintymyssuhde on ehkä saatu syntymään, ja se on vauvan kehityksen kannalta erityisen tärkeää. Mikäli varhainen kiintymyssuhde syntyy, vauva kykenee uudelleen kiinnittymään uuteen hoivaajaansa, vaikka entinen suhde katkeaisikin.

Ensikodeissa on joskus käynyt myös niin, että isä on jäänyt hoitamaan vauvaa, kun äidin kuntoutusjakso on keskeytynyt päihteiden käytön takia. Nykyään ensikodeissa hoidetaan myös kahden vanhemman vauvaperheitä ja erityisesti Pidä kiinni -avopalveluyksiköissä isät ovat vielä aktiivisemmin mukana kuntoutuksessa.

Lisätietoa 
  • Pidä kiinni -hoitojärjestelmä, Ensi- ja turvakotien liitto
  • Andersson, Maarit (2011) Vauvaperheiden päihdekuntoutus. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.