Päivätoiminta- ja työprojektit

Oman elämän nainen -Vammaisten naisten työelämävalmiuksien parantamisen hanke 2017-2019

Hanke toimii vuosina 2017-2019 ja tavoitteena on kehittää työpajamalli sekä sähköinen portaali tukemaan vammaisten naisten työelämävalmiuksia. Kohderyhmän naiset ovat hankkeessa keskeisellä sijalla työpajamallia kehitettäessä ja heidän kädenjälkensä näkyy vahvasti kehittelytyössä.

Yllätyin, mitä kaikkea osaankaan!

Jonna Honka, Josefiina Karppinen ja Miranda Mattila istuvat intoa puhkuen työpajan pöydän ääressä. On aika tehdä yhteenvetoa kuluneesta kaudesta. Edellissyksyiset suunnittelu- ja työpajat ovat ohitse, omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita on pohdittu, tavoitteita asetettu ja saavutettu ja tiedostettu sekin, että vielä on tekemistä. Asiat, joita ryhmässä on käsitelty, ovat olleet enemmän mielessä ja niihin on tullut kiinnitettyä huomiota, naiset kertovat.

Kevään lisärutistus varsinaisen työpajatoiminnan päätteeksi on ollut Oman elämän nainen – videon tekeminen, johon he osallistuivat kuvittamalla ja antamalla äänensä videolla esiintyville naisille. Kolmikko kertoo olevansa iloinen, että on päässyt mukaan videoprojektiin ja näkemään oman käden jäljen. Parasta onkin se, että nyt käsissä on tuotos, jossa on oma nimi ja joka on jaettavissa Youtubesta omissa somekanavissa!

Jonna, Josefiina ja Miranda aloittivat Oman elämän nainen – työpajassa viime syksynä. Työpajatoiminta on osa Oman elämän nainen – hanketta, jonka tavoitteena on kehittää työpajamalli vammaisten naisten työelämävalmiuksien edistämiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Syksy keskittyi työpajamallin viimeistelyyn ja työelämävalmiuksien avaamiseen. Työpajamalli koostuu neljästä suunnittelupajasta, joiden toiminta imaisi naiset mukaansa.

Jonnan mielestä parasta oli Oman elämän puu, jossa pohdittiin tukiverkkoa, omia taitoja ja vahvuuksia sekä luotiin katsaus kaikenlaiseen tekemiseen ja toimintaan lapsuuden haaveammatista tämän päivän tilanteeseen päiväaikaisen toiminnan suhteen ja tietysti pohdittiin tulevaa. Suunnittelupajoissa asetettiin tavoitteet tuleville kymmenelle työpajalle ja Mirandan mielestä hyvästä itsetuntemuksesta johtuen se oli helppoa. Kuitenkin naiset totesivat, että tavoitteet saattoivat olla hyvin henkilökohtaisiakin ja siksi hankala nimetä, mutta tilannetta helpotti se, että ryhmä oli suljettu.

Kolmikon aloittaessa työpajoissa vammaisten naisten työelämävalmiuksia edistävä työpajamalli oli siis viimeistelyä vaille valmis. Sitä on työstetty 2017 vuoden alusta saakka yhteiskehittämisen menetelmin ja voikin sanoa, että työpajamalli on muuttunut kokemusasiantuntijoina toimineiden, hankkeeseen osallistuneiden naisten toimesta melkoisesti. Jokaisen osallistujan mielipide ja panos on ollut merkittävä. Jonna, Josefiina ja Mirandakin ennättivät vielä vaikuttamaan lopullisiin suunnittelupajoihin. He pääsivät myös arvioimaan ja antamaan palautetta kuvittaja Elli Maanpäälle, jonka suunnittelemat Ammattikortit hankkeessa tuotettiin.

Suurin kokemusasiantuntijoiden aikaan saama muutos on tapahtunut työelämävalmiuksissa, jotka valikoitiin hankkeen keskiöön. Projektityöryhmä oli koonnut 35 työelämävalmiuden luettelon, mutta niitä täytyi karsia. Tarkoituksena oli koota sellaiset työelämävalmiudet, joilla on erityistä tukea työllistymisessä tarvitseville henkilöille merkitystä heidän omasta mielestään, ja joihin on mahdollista vaikuttaa työpajatoiminnalla. Karsiminen tapahtui hankkeen aikana työpajoissa naisten kanssa keskustellen, työelämävalmiuksia avaten ja niiden merkitystä pohtien. Monet projektityöryhmän mielestä olennaiset valmiudet, esimerkiksi kielitaito, esiintymistaito ja verkostoitumistaidot jäivätkin pois ja kokemusasiantuntijat kokivat tärkeäksi lisätä luetteloon hyvän kunnon ja rohkeuden.

Jonna, Josefiina ja Miranda keskittyivät syksyllä avaamaan jäljelle jääneitä työelämävalmiuksia ja miettimään, mitä ne konkreettisesti tarkoittavat. ”Aluksi se ei ollut helppoa, piti miettiä tarkkaan ja oli vaikea erottaa toistensa kaltaisia valmiuksia”, sanoo Miranda. Joitakin samanoloisia valmiuksia yhdistettiin vielä tässä vaiheessa ja lopulta käsissä oli lopullinen luettelo työelämävalmiuksista, joihin nettisivuille tuleva tehtäväpankki keskittyy.

”Sitten, kun valmiuksia avasi, oli helpompi tunnistaa niitä itsessään.” Jonna ja Josefiina ovat samaa mieltä ja toteavat, että muissa ihmisissä näkee vahvuuksia helpommin. Tärkeimpiä työelämävalmiuksia naisten mielestä ovat tunnollisuus, ajankäytön hallinta sekä työpaikan tapojen ja ohjeiden noudattaminen.

Omien vahvuuksien tunnistamista on helpottanut myös konkreettinen tekeminen ja uudet kokemukset. ”Olemme oppineet videota tehdessä piirtämään ja olemaan tyytyväisempiä piirroksiin”, naiset toteavat. ”Aluksi oli sellainen tunne, että piirros on ihan kauhea. Lopuksi oli helpompaa, kun oli jo onnistumisen kokemuksia ja saatu hyvää palautetta.”

Äänitysstudiossa käynti oli naisille ensimmäinen. Jonna ja Josefiina antoivat äänensä Oman elämän nainen – videon ohjaajalle ja toiselle naisista. ”Äänittäminen oli jännittävää. Luulin kuitenkin, että olisi jännittänyt enemmän. Onnistuminen tuntui hyvältä”, kertoo Josefiina. Samaa mieltä on Jonna, joka muistelee myös videon suunnittelua: ”Naisten käymän keskustelun keksiminen oli vaikeaa, mutta tuntui hyvältä onnistua.”

Loppuvuoden ohjelmassa naisilla on Oman elämän nainen – seminaariin osallistuminen marraskuussa. On hienoa päästä esittelemään itse tehty video seminaariväelle. Sen lisäksi Jonna, Josefiina ja Miranda ovat lupautuneet jatkamaan hankkeen nettisivuille tulevan tehtäväpankin testaamista. Työelämävalmiuksia edistäviä tehtäviä on työstetty jo paperiversioina ja naisten antaman palautteen pohjalta muutoksiakin on tehty. ”On ollut kivaa kertoa mielipiteitä ja suunnitella sitä hommaa ja sain oman äänen kuuluville, se oli positiivinen juttu”, sanoo Miranda. Pian kolmikko pääsee ensimmäisten joukossa kokeilemaan, miten tehtävät taipuvat tietokoneella ja puhelimella tehtäviksi.

Jonna, Josefiina ja Miranda kertovat, että hienoa kuluneen vuoden toiminnassa on ollut osallisuus. ”Ollaan osallisena ryhmässä ja mukana tekemässä tätä juttua. Ollaan päästy vaikuttamaan, mitä tehdään ja miten tehdään. Erilaisen ja uuden tekemisen myötä tuntuu, että nyt on enemmän taitoja ja osaamista kuin ennen ryhmää.”

Oman elämän nainen -hankkeeseen ja siinä tuotettuun materiaaliin pääset tutustumaan www.omanelamannainen.fi

Löydät lisätietoja hankkeen kotisivuilta!
https://www.omanelamannainen.fi/

Kehitysvammaiset ihmiset töihin

Syrjäytymisestä osallisuuteen

Kehitysvammaliitto, Carea kuntayhtymä, Parik-säätiö, Sotek-säätiö, Ravimäkiyhdistys sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Kaakkois-Suomen TE-toimisto

Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen palkkatyöhön on täysin mahdollista työhönvalmennuksen tuella.

Tuoreimpia osoituksia tästä ovat Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton yhteisessä Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeessa kaupan alalle työllistyneet. Hyvä esimerkki on myös Helsingin kaupungin tuetun työllistämisen palvelu, jossa on 1990-luvulta lähtien pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti tuettu vammaisia henkilöitä työllistymään avoimille työmarkkinoille.

Asenteet kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista korostaa yhdenvertaista oikeutta työhön samoilla ehdoilla kuin muutkin. Ns. osatyökykyisten ihmisten saaminen mukaan työelämään on myös taloudellisesti ja poliittisesti tärkeä tavoite.

Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan aktiivisesti keinoja edistää näiden ihmisten työllistymistä, ja rakenteellisia esteitä päästään toivottavasti lähivuosina poistamaan. Vuoden 2013 alussa voimaan astunut uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) selkiyttää ja parantaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien asemaa työnhakijoina ja antaa lisää mahdollisuuksia tukea heidän työllistymistään ja työssä selviytymistään. Myös työnantajille tarkoitettuja tukia on selkiytetty.

Kehitysvammaliiton projekti Kehitysvammaiset ihmiset töihin - syrjäytymisestä osallisuuteen (2013-2016) on osa tätä meneillään olevaa muutosta. Sen tavoitteena on auttaa mahdollisimman monta työtoiminnassa olevaa kehitysvammaista ihmistä työllistymään työsopimussuhteiseen työhön avoimille työmarkkinoille.

Nelivuotisessa projektissa työskennellään monella tasolla:

• Työtoimintaan osallistuvien kehitysvammaisten ihmisten kanssa pidetään vertaisryhmiä, joissa käsitellään heidän omia elämänsuunnitelmiaan, työllistymiseen liittyviä ajatuksiaan ja toiveitaan ja annetaan heille mahdollisuus saada lisää tietoa heitä askarruttavista asioista. Päätös työnhakijaksi ryhtymisestä on aina henkilön oma päätös.
• Yksilöllisen urasuunnittelun menetelmiä ja käytäntöjä kehitysvammaisten työtoiminnoissa kehitetään ja kokeillaan.
• Työhönvalmennukseen käytettävissä olevia voimavaroja tehostetaan ja työhönvalmentajille järjestetään koulutusta ja ohjausta kaksivuotisella ohjelmalla. Kuntoutussäätiön tutkija seuraa ja tukee työhönvalmennuksen hyvien käytäntöjen omaksumista ja toteuttamista. Tavoitteena on rakentaa kehitysvammaisten ihmisten työhönvalmennuksen yhteinen toimintamalli Kymenlaaksoon. TE-toimisto on tässä mukana. Työpaikkojen etsintä ja työhönvalmennus toteutetaan projektiin osallistuvien organisaatioiden omin voimin.
• Hankkeeseen sisältyvässä tutkimuksessa selvitetään aluksi kehitysvammaisten ihmisten työelämään osallistumisen nykytilannetta. Kartoitetaan työtoiminnassa olevien määrää ja työtoiminnan sisältöä sekä hankitaan tietoa avoimille työmarkkinoille työllistyneistä. Aineiston keruu on käynnistynyt Kymenlaaksosta, mutta laajenee myöhemmin muualle Suomeen. Myöhemmässä vaiheessa syvennytään niin työnhakijoiksi valikoituvien henkilöiden polkuihin kuin heidän omien verkostojensa ja työnantajien käsityksiin ja asenteisiin. Työn ja työllistymisen merkityksistä ja vaikutuksista pyritään saamaan uutta tietoa.
• Omaisten kanssa keskustellaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä mahdollisista huolenaiheista.
• Hankkeessa esille nousevat tarpeet ja ajatukset uudistaa työtoimintapalveluita ja työhönvalmennusta ovat keskeinen osa hankkeen tuloksia.
• Vahva viestintäpanos tukee hankkeen toteutusta ja tuo sitä yleiseen tietouteen.

Lisätietoa: