Palveluprojektit

Aktiivisuutta kehitysvammaisten arkeen - hanke (Rinnekoti 2018-2020)

hankkeen kohderyhmä? 

  • syvästi kehitysvammaiset ihmiset/varhaisen vuorovaikutuksen varassa kommunikoivat kehitysvammaiset ihmiset
  • ryhmäkotien henkilökunta
  • vapaaehtoiset

hankkeen tavoite? 

Hankkeen sisällöt: 

  • vapaaehtoistoiminnan organisoiminen ryhmäkoteihin
  • ryhmäkotien perehdyttäminen vapaaehtoistoimintaan
  • vapaaehtoisten rekrytointi, perehdytys ja kouluttaminen: kokeiltiin erilaisia tapoja harjoitella vuorovaikutusta/olla vuorovaikutuksessa: HYP, draama, kuvaamataito sekä seminaarit erilaisesta aistityöstä, erityisesti musiikista, liikkeestä, hajusta ja mauista
  • tietosuoja-asian ratkaiseminen vapaaehtoistoiminnassa syvästi kehitysvammaisen ihmisen kanssa
  • toimintamallin rakentaminen

Toiminnan keskeinen tarkoitus:

  • Tuoda aktiivisuutta syvästi kehitysvammaisen ihmisen elämään vapaaehtoistoiminnan avulla. Nämä ihmiset eivät saa henkilökohtaista apua vapaa-ajalleen, koska heillä ei ole voimavaroja sellaista itse toivoa.
  • Luoda ryhmäkotien henkilökunnalle ohje, jonka avulla he voivat aloittaa tai kehittää turvallista vapaaehtoistoimintaa omassa yksikössään.  

Lue lisää:

Minua kuullaan – vammaiset lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään perhekeskuksia

Perhekeskusten kehittäminen on keskeinen osa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa, joka uudistaa palveluja vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. 

Perhekeskukseen kootaan kaikkien lapsiperheiden lähipalvelut.

Vammaisten ja monisairaiden lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen ja palveluiden järjestämiseen tarvitaan monenlaista erityisosaamista.

Minua kuullaan -hankkeessa halutaan varmistaa, että vammaiset ja monisairaat lapset ja perheet huomioidaan perhekeskusten kehittämisessä ja järjestöjen toiminta ja tuki on kaikkien perheiden saavutettavissa.

Hanke on valtakunnallinen, mutta tekee tiiviimpää yhteiskehittämistä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla kahdessa pilottiperhekeskuksessa.

Vammaisten lasten ja heidän perheidensä ääni palveluiden kehittämiseen

Hanke perustuu ajatukseen yhteiskehittämisestä, johon kaikki osapuolet pääsevät mukaan: perhekeskusten työntekijät, vammaiset lapset, nuoret, heidän perheensä ja läheisensä, järjestöt ja muut yhteistyöverkostot.

Jotta myös vammaisen lapsen oma tahto tulee kuulluksi perhekeskuksen palveluiden suunnittelussa, tarjoamme menetelmiä eri tavoin kommunikoivien lasten kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisun tukemiseen.

Hankkeen aikana:

  • Kehitetään palvelusuunnittelua tukevia materiaalia perhekeskusten ja perheiden hyödynnettäviksi.
  • Perehdytään yhdessä jo olemassa oleviin hyviin käytäntöihin ja työvälineisiin kuten Hyvän elämän palapeli.
  • Saadaan tietoa eri menetelmien soveltumisesta vammaisten lasten kuulemiseen.
  • Tuotetaan palvelusuunnittelun laatukriteerit kaikkien perheiden kanssa toimivien tahojen käyttöön

Hanketta koordinoi Jaatinen ry, vammaisperheiden monitoimikeskus. Mukana perhekeskuksia kehittämässä ovat Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Kehitysvammaliitto. Minua kuullaan -hanke toimii yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön! -koordinaatiohankkeen kanssa.

Hanke toimii ajalla 2018 – 2020.

Lisätietoja:

Hankepäällikkö Miina Weckroth Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry. miina.weckroth(at)jaatinen.info puh: 041 5383032

Hankesuunnittelija Anu Lönnqvist Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö anu.lonnqvis(at)vamlas.fi 050 3397191

Suunnittelija Sanna Tuisku-Lehto Kehitysvammaliitto sanna.tuisku-lehto(at)kvl.fi, puh: 050 3560943

Onnistuneita valintoja

Kehitysvammaliitto, yhteistyökumppaneina Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV, Jaatinen ry., Key Ring (UK), MacIntyre Charity (UK) ja Centre for Welfare Reform (UK).

Vammaisille henkilöille suunnatut tuki- ja palvelumuodot elävät murrosaikaa. Suunta on kohti yksilöllisesti räätälöityjä palveluja ja tukimuotoja, jotka mahdollistavat yksilölle paitsi omannäköisen elämän myös entistä aktiivisemman roolin yhteiskunnassa ja omassa lähiyhteisössään.

Muutoksen mahdollistamiseksi tarvitsemme yhteisiä ponnistuksia palvelujen käyttäjien ja niiden järjestäjien välillä. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on tieto siitä, mitä palvelujen käyttäjät elämältään haluavat ja millaista tukea he arjessaan tarvitsevat.

Onnistuneita valintoja -hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli edistää vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista. Lähtökohtanamme oli, että jokaisella on oikeus omannäköiseen elämään, yhdenvertaiseen osallistumiseen sekä henkilökohtaiseen tukeen. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö perustuivat yhteistoiminnalle ja ihmisten omalle asiantuntijuudelle. Keskeisenä punaisena lankana oli usko ihmisten vahvuuksiin, voimavaroihin sekä heidän omaan asiantuntijuuteensa. Tehtävää työtä ohjasi vahva usko siihen, että paras lopputulos syntyy, kun kaikki asianosaiset ovat yhdessä tekemässä parempaa huomista, ideoimassa ja kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja ja tukimuotoja.

Hankkeessa kehitettiin sosiaalityön ja palveluohjauksen käytäntöjä sekä edistettiin kehitysvammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia, heidän liittymistään omiin lähiyhteisöihinsä ja yhteiskunnan toimintaan.

Hankkeessa työskenneltiin Lahdessa ja Turussa yhdessä kehitysvammaisten henkilöiden, heidän perheidensä ja läheistensä sekä eri ammattiryhmien edustajien kanssa. Uskomme ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä heidän omaan asiantuntijuuteensa. Hankkeen perusta oli yksilökeskeisessä lähestymistavassa, ja työskentelyssä hyödynnettiin yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (PCP, person centred planning) periaatteita ja työvälineitä.

Hankkeen tavoitteena oli

  1. vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden vaikuttamismahdollisuuksia niin omassa elämässä kuin palvelujen suunnittelussakin
  2. kehittää ja kokeilla uusia tekemisen tapoja sosiaalityössä, palveluohjauksessa ja palvelujen suunnittelussa
  3. tutkia lähiyhteisöjä ja niihin liittymistä sekä palveluja yhdessä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa.

Hanke toteutettiin vuosina 2011-2014 RAY:n tuella.

Hyvän elämän palapeli

Hyvän elämän palapeli -työväline tarjoaa vammaisten lasten perheille tukea palvelusuunnitteluun.

Hyvän elämän palapeli on kehitetty Jaatisen ja Kehitysvammaliiton Onnistuneita valintoja -hankkeen yhteistyönä. Kehittämistyö on toteutettu yhteistyössä vammaisten lasten perheiden kanssa.

Julkaisu on saatavissa painettuna (hinta 10 e) Opikkeen verkkokaupasta (www.opike.fi) ja pdf-muodossa Tukea perheiden palvelusuunnitteluun -sivulta.

Lisätietoa 

Punos

Puhevammaisten tulkkipalveluihin nostetta

Honkalampi-säätiö

Päämääränä on ollut tietoisuuden lisääminen puhevammaisten tulkkipalveluista sekä palvelun tasa-arvoisen saatavuuden varmistaminen tieto- ja viestintäteknologiaa avuksi käyttäen.

Honkalampi-säätiössä käytetään kuvapuhelin- ja videoneuvottelutekniikkaa viittomakielen etätulkkauksessa jo valtakunnallisesti. Tavoitteena on ollut etäpalveluteknologian laajempi käyttöönotto myös puhevammaisten tulkkipalveluissa huomioiden kyseiseen palveluun liittyvät erityispiirteet.

Hankkeessa on edetty kiinteässä yhteistyössä puhevammaisten henkilöiden, järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. On tavoiteltu yhteistyötä, jossa eri toimijoiden (asiakas, palveluntuottajat, tekniikan kehittäjät) kesken on sovitut yhteistyökäytännöt. Näin asiakastieto ja asiantuntijatieto ovat olleet suunnitteluprosessissa samanaikaisesti mukana.

PUNOS-hankkeesta ovat hyötyneet puhevammaiset henkilöt, heidän läheisensä ja ne yhteistyötahot, jotka ovat vuorovaikutuksessa puhevammaisten henkilöiden kanssa.

Hanketta on hallinnoinut Honkalampi-säätiö ja rahoittanut Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen toiminta-aika on ollut 2008-2011.

Lisätietoa: Honkalampi-säätiö (www.honkalampisaatio.fi)

PWS-osaamiskeskusprojekti

Uudenmaan vammaispalvelusäätiö

Tavoite

Tavoitteena on ollut kehittää Suomeen PWS-osaamiskeskus, jonka tarkoituksen on edistää Prader-Willin oireyhtymän (PWS) tunnettavuutta ja helpottaa Prader-Willin oireyhtymää sairastavien ja heidän läheistensä elämää lisäämällä tietoa ja ymmärrystä sekä edistämällä PWS:aan liittyvää tutkimustyötä.

PWS kuuluu pieniin vammaryhmiin. Harvinaisuutensa vuoksi sairaus tunnetaan huonosti.

Kohderyhmä

PWS:aa sairastavat ja heidän omaisensa ja läheisensä. Muita kohderyhmiä ovat olleet sosiaali- ja terveyspalveluita toteuttava ja niihin ohjaava henkilökunta, opetusalan ammattilaiset, kehitysvamma-alalla työskentelevät ammattilaiset, projektin toteuttajat sekä heidän sidosryhmänsä.

Toiminta

Osaamiskeskuksen tehtävänä on ollut hankkia ja tuottaa kirjallista tietoa liittyen oireyhtymään. Lisäksi sen tehtävänä on ollut tiedottaa, neuvoa, kouluttaa sekä ohjata eri alojen ammattihenkilöitä, perheitä ja muita asiasta kiinnostuneita, tehdä yhteistyötä eri kehitysvammajärjestöjen kanssa sekä kehittää Suomeen laadukas PWS-henkilöille tarkoitetun palvelukodin toimintamalli. Yhteistyötahoja ovat olleet valtakunnalliset kehitysvammajärjestöt, paikalliset ja alueelliset kehitysvammayhdistykset.

Rahoitus

Projekti on ollut viisivuotinen (2006-2010). Hankkeen toteutuksesta on vastannut Uudenmaan vammaispalvelusäätiö ja sen on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoa: Uudenmaan vammaispalvelusäätiö (www.uvps.fi)

Tiedän mitä tahdon!

Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisprojekti (2010 - 2014)

Tiedän mitä tahdon! -projektissa kokeiltiin henkilökohtaista budjetointia vammaispalveluissa.

Toiminta

Henkilökohtaista budjetointia kokeiltiin projektissa 30:n vammaispalveluja käyttävän henkilön sekä Vantaan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa.

Palvelujen käyttäjille järjestettiin valmennusta yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ja omien palvelujen suunnittelusta. Projekti tuki palvelujen käyttäjiä myös yksilöllisellä ohjauksella ja neuvonnalla. Lisäksi järjestettiin vertaisryhmätoimintaa, joka tuki palvelujen käyttäjien keskinäistä pohdintaa ja palvelujen ideointia ja suunnittelua. Vantaan ja Eksoten työntekijöille järjestettiin valmennusta yksilökeskeisestä työotteesta ja henkilökohtaisesta budjetoinnista. Kuntatoimijoille järjestettiin myös konsultaatiota, jolla tuettiin kuntakumppaneita henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun toteuttamisessa ja kuntakohtaisten ratkaisujen pohdinnassa ja tekemisessä.

Lisäksi hankkeessa työstettiin työvälineitä ja materiaaleja palveluratkaisujen yksilöllisen räätälöinnin tueksi, viestittiin hankkeen aihepiiristä ja saaduista kokemuksista eri kanavien kautta, toteutettiin vaikuttamistoimintaa kannanottojen ja lausuntojen muodossa sekä jaettiin hankkeessa saatuja kokemuksia ja havaintoja yhteensä 45:ssä eri tilaisuudessa sekä järjestämällä kaksi omaa seminaaria.

Kiinteänä osana projektin kokeilu- ja kehittämistoimintaa oli tutkimus, jossa selvitettiin, miten vammaisen ihmisen asemaa määritellään henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluprosessissa, ja edistääkö prosessi vammaisen palvelunkäyttäjän itsemääräämistä omien palvelujen järjestämisessä.

Keskeiset tulokset ja vaikutukset

Palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä tietotaito tuen ja palvelujen osallistuvammasta ja omaehtoisemmasta suunnittelusta vahvistui. Kokeilussa mukana oleminen lisäsi palvelujen käyttäjien itseluottamusta sekä halua ja rohkeutta ilmaista omia toiveita ja tavoitteita.

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu vahvisti sosiaalityöntekijöiden, palveluohjaajien ja vammaispalvelujen lähityöntekijöiden yksilökeskeistä työotetta. Työntekijöiden osaaminen liittyen asiakkaiden kuulemiseen ja asiakkaan omien toiveiden ja tavoitteiden huomioimiseen palvelujen suunnittelun ja toteutuksen perustana kasvoi.

Palvelujen käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet ja määrittelyvalta lisääntyivät heidän käyttämiensä vammaispalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeilu tuki vammaissosiaalityön muutosta kohti kumppanuudelle ja luottamukselle perustuvaa asiakkaan ja työntekijän tasaveroista kohtaamista ja vuoropuhelua.

Palvelujen käyttäjien ja työntekijöiden lisääntyneen vuoropuhelun myötä palvelujen käyttäjille saatiin räätälöityä aiempaa yksilöllisempiä, ihmisten omille toiveille, tarpeille ja suunnitelmille rakentuvia palveluratkaisuja. Henkilökohtaisina budjetteina mahdollistettiin mm. muutto palvelutalosta tavalliseen vuokra-asuntoon, yksilöllisesti räätälöityä, fyysistä työtoimintaa, taideterapiaa päivätoiminnan sijaan sekä taidealan opinnot päivätoiminnan sijaan. Kokeilun päättyessä yhteensä 12:lle palvelujen käyttäjälle oli muodostettu henkilökohtainen budjetti.

Yksilöllisempiä palveluratkaisuja saatiin aikaan myös ilman henkilökohtaisia budjetteja, joustavoittaen vakiintuneeseen palveluvalikkoon kuuluvien palvelujen käytänteitä ja toimintamalleja ja mahdollistaen siten yksilöllisempiä toteutusmuotoja. Esimerkkejä tästä ovat työ- ja päivätoiminnan sisällölliset ja toiminnalliset muutokset valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä henkilökohtaisen avun tuntien käyttöraamien joustavoittaminen.

Eksoteen ja Vantaalle muodostui henkilökohtaisesta budjetoinnista uusi vammaispalvelujen järjestämistapa aiempien järjestämistapojen rinnalle.

Rahoitus

Raha-automaattiyhdistys

Lisätietoa ja projektin tuotoksia

Viimeksi päivitetty 10.12.2020