Ravinto

Raskauden aikana on tärkeää syödä monipuolista ruokaa. Ruokaa ei tarvitse syödä juuri normaalia enempää, mutta ravinnon laatu on entistä tärkeämpää. Energian tarve kasvaa vasta raskauden loppupuolella ja silloinkin vain noin 300 kilokaloria päivässä. Se vastaa yhtä voileipää, lasillista maitoa ja yhtä hedelmää.

Monipuolinen ravinto sisältää paljon ravintoaineita suhteessa energian määrään. Hyvä raskaudenaikainen ruokavalio koostuu täysjyväviljasta, tuoreista kasviksista, marjoista ja hedelmistä, kohtuullisesta määrästä lihaa, kalaa ja vähärasvaisista maitovalmisteista. Sen sijaan raskauden aikana tulisi välttää ruokavalmisteita, joissa on paljon sokeria, suolaa, rasvaa ja valkoista viljaa.

Raskaudenaikaiseen ravintoon liittyvissä erityiskysymyksissä voi ottaa yhteyttä oman kunnan ravitsemusneuvojaan.

Vältettäviä ruoka-aineita

Raskauden aikana suositellaan välttämään joitakin ruoka-aineita. Yksi tällainen on maksa, koska se sisältää runsaasti A-vitamiinia ja sikiölle haitallisia raskasmetalleja. Kannattaa myös välttää A-vitaminoituja tuoremehuja. Raskaana ollessa on tärkeää syödä hyvin kypsennettyä ruokaa. Ruoan kypsennys tuhoaa raskaudelle vaarallisen listeria-bakteerin, jota saattaa esiintyä monissa erilaisissa ruokatuotteissa.

Raskauden aikana tulisi kokonaan välttää kuumentamatta syötäväksi tarkoitettuja tuotteita, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria pystyy lisääntymään. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut tuotteet, joiden valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa.

Listeriaa voi lisäksi olla muun muassa pakastevihanneksissa, mädissä ja pateessa, pastöroimattomassa maidossa sekä siitä valmistetuissa tuorejuustoissa. Myös pehmeitä juustoja kuten homejuustoja kannattaa välttää. Vihannekset ja hedelmät pitää pestä hyvin. Luontaistuotteiden kuten merilevien ja yrttiteen käyttöä ei raskauden aikana suositella.

Rauta ja vitamiinit

Riittävä raudan saanti on tärkeää raskauden aikana. Rautaa saa liharuoista, kokojyväviljatuotteista ja erityisesti rukiista sekä vihreistä vihanneksista, kuten pinaatista.

Rautalääkitys aloitetaan tarvittaessa neuvolan ohjeiden mukaan toisen raskauskolmanneksen aikana. Tänä ajankohtana tapahtuva hemoglobiinin lasku on normaalia. Rautalääkitystä tarvitaan usein siksi, että voidaan turvata riittävä hemoglobiinitaso loppuraskauden ja synnytyksen ajaksi.

Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana rautalääkitystä ei yleensä aloiteta, koska rauta saattaa lisätä alkuraskauden närästystä ja pahoinvointia.

A-vitamiini

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka kertyy elimistöön. Riittävä A-vitamiinin saanti on tärkeää sikiön normaalille kehitykselle. A-vitamiinia on runsaasti kalassa, kananmunissa, maitovalmisteissa ja juustoissa. Myös porkkanat ja vihreät kasvikset sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta, betakaroteenia. Näiden ruokien syöminen onkin tärkeää myös raskauden aikana.

Teollistuneissa maissa A-vitamiinia saadaan riittävästi ravinnon mukana, eikä erityistä A-vitamiinilisää raskauden aikana tarvita. Ylenmääräinen A-vitamiinin saanti voi aiheuttaa sikiöhaittoja. Esimerkiksi kalanmaksaöljyn nauttiminen voi johtaa A-vitamiinin saantiin yli suositeltujen päiväannosten.

Myös maksaruoat voivat sisältää hyvinkin suuria A-vitamiinimääriä, eikä maksaruokien syömistä siksi suositella raskauden aikana. Kannattaa myös tarkastaa vitaminoituja mehuja ostaessa, ettei niihin ole lisätty A-vitamiinia.

D-vitamiini

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja sitä kautta vahvistaa luustoa. Sen riittävä saanti on myös tärkeää sikiön normaalin kehityksen kannalta. D-vitamiinia saa runsaasti kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta ja sienistä. D-vitamiinia on myös lisätty moniin elintarvikkeisiin.

Kalasta saa D-vitamiinin lisäksi runsaasti A- ja E-vitamiineja sekä terveydelle edullisia rasvahappoja. Eri kalalajien käyttöä aterioilla tulisi kuitenkin vaihdella. Sisävesien suurten petokalojen sekä Itämeren isokokoisten silakoiden syöntiä tulisi välttää niiden sisältämien ympäristömyrkkyjen vuoksi. D-vitamiinia muodostuu myös iholla auringonvalon vaikutuksesta. D-vitamiinin tarve lisääntyy raskauden aikana. D-vitamiinilisää suositellaan Suomessa raskaana oleville pimeänä vuodenaikana sekä imettäville äideille.

Foolihappo

Foolihappo on B-ryhmän vitamiini, jonka riittävän saannin tiedetään olevan tärkeää sikiön normaalille kehitykselle. Foolihappoa on täysjyväviljatuotteissa, tuoreissa vihanneksissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa. Foolihapon puutetta voi syntyä yksipuolisen ravinnon seurauksena. Myös jotkut lääkkeet ja krooniset sairaudet voivat vaikuttaa foolihapon pitoisuuksiin elimistössä.

Suomessa hedelmällisessä iässä olevien naisten foolihappotasot ovat matalia. Tästä syystä monipuoliseen ruokavalioon tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Foolihappolisää (0,4 mg päivässä) suositellaan jo raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien ja läpi ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan, jos ruokavalio on yksipuolinen tai käytössä on lääkitys, joka voi kuluttaa foolihappoa.