Toimintakyky osana elämän kokonaisuutta

Henkilön kehitysvammaisuuteen liittyviä haittoja ja rajoituksia tulee tarkastella suhteessa hänen ikävaiheeseensa ja niihin kehitystehtäviin, joita siihen normaalisti kuuluu. Kehitysvammaisuus on yleensä elinikäinen, ja siksi elämänkaariajattelu on välttämätön perusta sen yksilöllisten ilmenemismuotojen pohdinnalle.

Toimintakyky ja sen rajoitukset on suhteutettava myös henkilön asuin- ja toimintaympäristöön ja niistä nouseviin haasteisiin ja vaatimuksiin. Kehitysvammainen henkilö voi olla hyvinkin toimintakykyinen omassa tutussa ympäristössään ja tuttujen ihmisten yhteisössä, mutta rajoitukset voivat olla merkittäviä tämän elämänpiirin ulkopuolella.

Osa rajoituksista voi johtua lisävammoista

Kaikkia henkilöllä ilmeneviä toimintakyvyn rajoituksia ei pidä automaattisesti selittää kehitysvammaisuudella. Puheessa ja kommunikaatiossa, aistitoiminnoissa tai motoriikassa ilmenevät ja somaattiseen tai mielenterveyteen liittyvät vaikeudet voivat heikentää psykososiaalista toimintakykyä entisestään ja estää henkilöä saavuttamasta edellytystensä mukaista elämänhallinnan tasoa.

Monet näistä haitoista tai lisävammoista ovat ainakin osittain hoidettavissa tai kuntoutettavissa. Erityisesti näkö- ja kuulovammat jäävät usein tunnistamatta ja pahentavat kehitysvamman aiheuttamia vaikeuksia.

Myös vahvuudet on tärkeä kartoittaa

Kehitysvammaisuuteen liittyvät älyllisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn rajoitukset eivät myöskään ilmene tasaisesti kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla. On yhtä tärkeää kartoittaa henkilön toiminnalliset vahvuudet kuin rajoitukset.

Toimintakyvyn mahdollisimman eritelty kuvaaminen on tarpeen tukitoimien ja kuntoutuksen tarpeiden määrittelemiseksi, jotta ne kohdentuisivat oikein ja olisivat tarkoituksenmukaisia.

Asianmukaisten, riittävän pitkäjänteisten ja yksilöllisten tukitoimien avulla kehitysvammaisen henkilön toimintakyky yleensä ajan mittaan paranee.

Lisätietoa 
  • AAIDD (2009) Intellectual Disability: Definition, Classification and Systems of Supports. 11th edition. Washington DC: AAIDD.
  • Markus Kaski (toim.) Anja Manninen, Pekka Mölsä (2001) Kehitysvammaisuus. WSOY.