Uutta vammaispalvelulakia koskevat kysymykset ja vastaukset

Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.10.2023.

Kokoamme Kehitysvammaliittoon tulevia, uutta vammaispalvelulakia koskevia kysymyksiä tälle sivulle.

Kysymysten vastaukset on tarkistanut uuteen kehitysvammalakiin perehtynyt juristi.

Onko kehitysvammaisten työhönvalmennus jatkossakin osana työtoimintaa vai onko se erillinen, määräaikainen valmennus palvelu?

Hallituksen esityksen mukaan työhönvalmennus olisi järjestetty vanhan sosiaalihuoltolain 27 d §:n perusteella. Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta tuli lakiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta. Sote-valiokunnan mietinnössä todetaan asiasta näin: ”Valiokunta ehdottaa kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, että kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnasta säädetään erikseen vammaispalvelulaissa. Tarkoituksena on, että kehitysvammalain 2 §:n 4 kohdan ja 35 §:n mukainen työtoiminta voi jatkua nykyisenkaltaisena toimintana vammaispalvelulakiin ehdotettavan säännöksen perusteella.”

Kehitysvammalain 35 §:n mukaan erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa. Nykyisin ymmärtääkseni työhönvalmennusta on järjestetty omana palvelunaan sekä osana työtoimintaa. Sote-valiokunnan mietinnössä ei mainita työhönvalmennusta. Ohjaisin teidät siis varmistamaan STM:stä, minkä pykälän perusteella työhönvalmennusta järjestetään.

Tarkennus koskien valmennus -pykälää (7§): Voiko hyvinvointialue ostaa palvelua "keneltä vaan", esimerkiksi toiminimellä työskentelevältä, kouluttamattomalta henkilöltä? 

Hallituksen esityksen mukaan ”Valmennusta antaville henkilöille ei asetettaisi yleisiä pätevyysvaatimuksia. Palvelua toteuttavilla henkilöllä olisi kuitenkin oltava kulloisenkin vammaisen henkilön valmennuksen tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan edellyttämä osaaminen. Tarvittaessa valmennus olisi suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti kuntoutuksen, sekä opetuksen ammattilaisten kanssa.”

Tarkoittaako osallisuuden tuki esimerkiksi avustajapalvelua?

Erityinen osallisuuden tuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa vammaisen henkilön osallisuutta ei voi tukea henkilökohtaisella avulla. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan mm. näin: ”Erityinen osallisuuden tuki on vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta edistävä palvelu, joka sisältää tarvittavan ohjauksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vammaiselle henkilölle mieluisan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä ja toteuttamisessa. Myös tällä muutoksella selkeytetään palvelun suhdetta henkilökohtaiseen apuun.

Henkilökohtaisessa avussa lähtökohtana on, että vammainen henkilö ohjaa avustajaa, kun taas erityinen osallisuuden tuki sisältää vammaisen henkilön tarvitseman vahvankin ohjauksen toiselta henkilöltä. Erityisen osallisuuden tuen antajan rooli on aktiivisempi kuin henkilökohtaisen avustajan. Edellytyksenä tuen saamiselle ei ole, että vammaisella henkilöllä on valmiiksi osoittaa asioita, joita hän haluaa tehdä. Vammainen henkilö voi yhdessä tukea antavan henkilön kanssa etsiä ja kokeilla itselleen mielekästä tekemistä. Palvelulla voidaan auttaa vammaista henkilöä myös luomaan laajemmin ihmissuhteita ja syventämään suhteita hänelle läheisiin ihmisiin.”

Korvaako erityinen osallisuuden tuki (13§) jossain käytössä olleet "tukihenkilöt" tai vapaa-ajan avustajat?

Erityinen osallisuuden tuki korvaa käytännössä kehitysvammalain mukaisen tukihenkilötoiminnan. Erityisen osallisuuden tuen tarkoitus on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua ja päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja vapaa-ajan toiminnassa myös silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan lisäksi näin: ”Henkilökohtaisen avun myöntämiskynnys on matala. Riittävää on, että vammainen henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä itselleen soveltuvaa kommunikointikeinoa käyttäen. Erityinen osallisuuden tuki on tarkoitettu suppealle joukolle vammaisia henkilöitä, joiden osallisuuden toteutuminen ja tukeminen on erityisen haastavaa. Usein kyseessä ovat henkilöt, joilla on kommunikaation ja vuorovaikutuksen ongelmia ja käyttäytymisen haasteita.”

Tuleeko lapsen lyhytaikainenkin asuminen (esim. omaishoidon vapaat) järjestää enintään 7 lapsen ryhmäkodissa? 

Asukasmäärärajaus koskee vain pitkäaikaista asumista.

Pitkäaikaisesta asumisesta: Koskeeko myös tätä pykälää 3 vuoden siirtymäaika? Jos alaikäinen asuu jo tällä hetkellä lapsuudenkodin ulkopuolella ryhmäkodissa, tuleeko asuminen olla 1.10. alkaen enintään 7 lapsen ryhmäkodissa?

Kumotun lain perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta tämän lain voimaantulosta. Päätökset on kuitenkin saatettava tämän lain mukaisiksi vammaisen henkilön aloitteesta aina tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää. 

Jos henkilö on vanhuuseläkkeellä, onko hänellä edelleen oikeus päivätoimintaan?

Vanhuuseläkeiän saavuttaneen vammaisen henkilön sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan järjestää joko osana muita palveluita, sosiaalihuoltolain perusteella tai vammaispalvelulain 30 §:n mukaisena muuna palveluna.