Veriryhmävasta-ainetutkimus

8.-12. raskausviikoilla otetaan kaikista äideistä neuvoloissa verinäyte veriryhmätutkimuksia varten. Äidin verestä määritetään Rh- ja ABO-veriryhmä sekä mahdolliset veriryhmävasta-aineet. Tutkimuksella pyritään löytämään ne äidit, joiden sikiöllä ja vastasyntyneellä on riski sairastua vastasyntyneen hemolyyttiseen eli punasolujen hajoamista aiheuttavaan tautiin.  Verinäytteet lähetetään tutkittavaksi Suomen Punaiseen Ristiin (SPR) ja tulokset merkitään neuvolassa äitiyskorttiin. Lisäksi tutkimustulokset tallennetaan SPR:n Veripalvelun ylläpitämään tunnistettujen vasta-aineiden rekisteriin.

Rhesus- eli Rh-vasta-aineet

Raskauden aikana Rh-veriryhmillä on merkitystä, jos äiti on Rh-negatiivinen ja sikiö on Rh-positiivinen. Rh-negatiivisuus (Rh-) tarkoittaa käytännössä sitä, ettei henkilöllä ole punasolujen pinnalla Rh-veriryhmäjärjestelmään kuuluvaa D-antigeenia. Rh-positiivisella (Rh+) henkilöllä puolestaan on punasolujen pinnalla vastaava D-antigeeni.

Anti-D-immunisaatio

Anti-D-immunisaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vasta-ainetta muodostuu punasolujen pinnalla olevaa D-rakennetta kohtaan. Immunisaatio on mahdollinen silloin kun äidin veriryhmä on Rh-negatiivinen (noin 15 prosenttia suomalaisista) ja sikiö on perinyt isältään Rh-positiivisen veriryhmän. Tällöin sikiön punasolujen siirtyessä istukan kautta äidin verenkiertoon äiti tunnistaa Rh-positiiviset punasolut vieraiksi ja alkaa tuottaa niille vasta-ainetta.

Ensimmäisessä raskaudessa Rh-immunisaatio on harvinainen, koska äiti ei vielä ole ehtinyt immunisoitua. Äidin immunisoitumiseksi kutsutaan tilannetta, jossa äidin immunologinen puolustusjärjestelmä tunnistaa sikiön punasolut vieraiksi ja käynnistää vasta-ainetuotannon äidiltä puuttuvia, sikiön isältään perimiä veriryhmätekijöitä vastaan. Seuraavassa raskaudessa, jossa sikiö on Rh-positiivinen, vasta-aineiden muodostuminen kiihtyy. Siirtyessään istukan läpi sikiön verenkiertoon anti-D-vasta-aineet tarttuvat sikiön Rh-positiivisiin punasoluihin aiheuttaen niiden hajoamista ja sikiön anemisoitumista.

Säännöllinen seuranta

Odottavan äidin veriryhmävasta-ainepitoisuuksia seurataan tarvittaessa säännöllisesti koko raskauden ajan. Lisäksi sikiön ultraäänitutkimus on tärkeä keino vaikean Rh-immunisaatioraskauden seurannassa ja hoidossa. Riskiraskauksien huolellisella seurannalla ja tarvittaessa sikiön ja vastasyntyneen verenvaihtojen avulla ovat Rh-immunisaatiosta aiheutuvat vastasyntyneen menehtymiset nykyään erittäin harvinaisia. Suomessa on jo yli 30 vuotta ollut käytössä Rh-negatiivisten äitien rokotesuojausohjelma. Sen mukaisesti Rh-negatiivisille äideille annetaan anti-D-vasta-ainetta rokotteena kolmen vuorokauden kuluessa synnytyksestä, jolloin he eivät muodosta vasta-ainetta (immunisoidu) D-rakennetta kohtaan.

Rokote voidaan myös antaa jo raskausaikana, jos verenvuodon riski sikiöstä äitiin on kasvanut. Suojaus annetaan Rh-negatiivisille äideille myös lapsivesi- tai istukkanäytteen oton tai sikiön ulkokäännöksen jälkeen. Samoin toimitaan kohdunulkoisen raskauden, keskenmenon ja raskauden keskeytyksen yhteydessä.

B-hepatiitti, HIV ja kuppa

Hepatiitti B -viruksen aiheuttamaa maksatulehdusta eli B-hepatiittia tutkitaan odottavan äidin suostumuksella häneltä otetusta verikokeesta. Hepatiitin tutkimus raskauden aikana on tärkeää, sillä taudin siirtyminen äidiltä lapselle voidaan ehkäistä heti syntymän jälkeen vauvalle annettavalla rokotuksella. Jos äidillä todetaan B-hepatiitti, perheen muut jäsenet rokotetaan heti.

HIV

Immuunikatovirusta seulotaan neuvoloissa ja tutkitaan odottavan äidin suostumuksella. HIV voi tarttua sikiöön raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Useimmissa tapauksissa sairauden siirtyminen äidiltä lapselle voidaan ehkäistä. Myös äidin tehokas hoito voidaan aloittaa heti.

Kuppa (syfilis)

Raskaudenaikainen hoitamaton kuppa voi tarttua sikiöön, mikä voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen tai sikiön kuolemaan. Tauti voi myös tarttua syntyvään lapseen. Synnynnäinen kuppa voidaan ehkäistä, jos äidille annetaan asianmukainen lääkehoito ennen 16. raskausviikon loppua.

Lisätietoa 
  • Ekblad U. (2001) Äidin veriryhmä- ja muut immunisaatiot. Teoksessa Naistentaudit ja synnytykset, s. 441-447 toim. Ylikorkala, O & Kauppila, A. Duodecim, Helsinki.
  • Kääriäinen H. (2002) Sinun geenit ja minun. WSOY, Porvoo.
  • Saraneva H. & Kuosmanen M. (1992) Raskaudenaikaiset veriryhmätutkimukset. Kätilölehti (6), 11-14.
  • Saraneva H., Teramo K., Kuosmanen M., Renlund M. & Eklund J. (1993) Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Suomen lääkärilehti 34, 3368-3373.