Nuoren aikuistuminen sijaisperheestä

Sijaishuollon päämääränä on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeen tulevaksi aikuiseksi, jolla on oma sosiaalinen verkosto tukenaan ja joka tarvittaessa hakeutuu normaalin sosiaalityön tuen piiriin.

Ongelmana on, että jälkihuoltokin loppuu 21-vuotiaana. Tällöin sijaisperheen ja sijoittavan kunnan toimeksiantosopimus päättyy. Usein on käynyt niin, että nuoren kanssa ei ole tehty jälkihuollon jälkeistä suunnitelmaa tuen ja palveluiden jatkumisesta. Tämä aiheuttaa myös lasta hoitaville vanhemmille suurta huolta.

Jälkihuollon päättyessä nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon on kirjattu ne palvelut ja tukitoimet, joihin nuori voi turvautua ja joita nuori voi hakea jälkihuoltovaiheen päätyttyä. Nuorta ei saisi jättää vain perhehoitajan vastuulle.

Ei ole olemassa selkeää toimintatapaa mitä tehdä, jos nuori ei halua eikä koe olevansa vielä valmis muuttamaan pois perheestä 21-vuotiaana. Nuoren taloudellinen selviytyminen ei ole selvää, eikä se, miten sijaisperheen työ nuoren tukijana ja taloudellinen rasite korvataan. Sen sijaan, jos nuori on todettu kehitysvammaiseksi, perhehoito voi jatkua kehitysvammaisten perhehoitona tai nuori saa muita erityishuollon palveluita muun muassa asumiseen ja työtoimintaan.

Lisätietoa 
  • Asikainen, Anna (2011) Sijaisperheiden näkökulma. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.