Hygieniapassi kehitysvammaisten avotyötoiminnassa (UKK)

Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään työtoimintaa myös sosiaalihuollon toimintayksiköiden, nk. toimintakeskusten ulkopuolella, tavallisilla työpaikoilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tässä nk. avotyötoiminnassa on arviolta 2500 - 3000 kehitysvammaista henkilöä.

Avotyötoiminta tarkoittaa sitä, että henkilö on erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain nojalla järjestettävässä työtoiminnassa, mutta toiminta toteutetaan tavallisella työpaikalla esim. vanhuspalvelujen toimintayksiköissä, päiväkodeissa, kaupoissa tai vaikkapa ravintoloissa. Henkilö ei tällöin ole työsuhteessa ko. työpaikan työnantajaan, vaan hän on sosiaalihuollon palvelun asiakkaana. Henkilö tekee työpaikalla tavallisia työtehtäviä sen mukaan millaiseksi hänen työnkuvansa on määritelty.

Miten Evira tulkitsee elintarvikehygieniaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeita kehitysvammaisten avotyötoiminnan osalta, joka on sosiaalihuollon palvelua, mutta joka toteutetaan tavallisilla työpaikoilla?

Kehitysvammaisia ihmisiä työskentelee myös työsuhteisessa työssä esim. ravintola-alalla, jolloin hygieniaosaamisvaatimus on yksiselitteisempi, kun henkilö on työnteon ehtojen ja muiden työtä koskevien normien osalta samassa asemassa kuin muut työntekijät.

Vastaus

Osaamistodistus vaaditaan henkilöltä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Osaamistodistus vaaditaan, kun em. työtä tulee täyteen kolme kuukautta. Kolmeen kuukauteen lasketaan mukaan myös aikaisemmat työsuhteet ja yksittäiset päivät. (elintarvikelaki 23/2006 27 §)

Jos toimija vaatii kaikilta työntekijöiltä osaamistodistuksen riippumatta työntekijän työtehtävistä, on ”ongelma” työnantajan, ei lainsäädännön. Huomioitavaa on, että lainsäädäntö vaatii vain tiettyä työtehtävää suorittavalta henkilöltä osaamistodistuksen, ei kaikilta elintarvikehuoneistossa työskenteleviltä. Riippuu täysin siitä, mitä henkilö tekee elintarvikehuoneistossa, vaaditaanko osaamistodistusta. On paljon työtehtäviä, joissa osaamistodistusta ei vaadita, esim. valmiiden annosten tarjoilu, astiahuolto, siivoaminen ja puhtaanapito, kassatyöskentely, pakattujen elintarvikkeiden käsittely ml. helposti pilaantuvat pakatut elintarvikkeet, ei helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely.

Jos käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, on elintarvikehygieeninen riski luonnollisesti korkea, eli silloin tulee työntekijän tietää ja osata, miten elintarvikkeita käsitellään. Tästä syystä tällaisilta työntekijöiltä vaaditaan osaamistodistus. Jos osaamistodistukselle on annettu vapautus (EtL 27 § 3 mom. kohdat 3 - 6), pitäisi toimijan katsoa, osoittaako työntekijälle sellaisia työtehtäviä, joissa elintarvikehygieeniset riskit ovat isommat eli työt, joissa osaamistodistus lain mukaan vaaditaan.

Olennaista on aina, että toimija kouluttaa ja ohjaa ja valvoo kaikkia työntekijöitä (vaadittiinpa työntekijältä osaamistodistusta tai ei) niin, että he osaavat työskennellä omien työtehtäviensä kannalta elintarvikehygieenisesti. Tämä velvoite tulee Euroopan komission lainsäädännöstä: Yleinen elintarvikehygienia-asetus 852/2004. Tämä koskee siis kaikkia toimijoita. Eli pelkkä osaamistodistus ei riitä, vaan toimijalla on velvollisuus kouluttaa ja ohjata työntekijöitään. Jos työntekijä ei pysty tekemään työtehtäviä (esim. elintarvikehygieenisesti), joissa osaamistodistusta vaaditaan, tulee toimijan siirtää työntekijä muihin tehtäviin.

Jos henkilö on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisessa työtoiminnassa tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaisessa päivätoiminnassa tai lähtökohtaisesti myös niin, että on sosiaalihuoltolain mukaisessa työtoiminnassa ja ei ole työsuhteessa toimijaan, ei osaamistodistusta vaadita.

Satu Meririnne
Ylitarkastaja
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira