Laitoksesta omaan kotiin: muuttomatkaa Seinäjoelta

Laitosasumisen lakkauttaminen synnytti Seinäjoella tarpeen uudistaa ja monipuolistaa kehitysvammaisten ihmisten ja muiden erityisryhmien asumista. Olemassa oleva asumispalveluvalikoima ei aina vastannut kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin. Asumista ja elämänsuunnittelua haluttiin tukea yksilöllisemmin ja joustavammin. Tarvitsimme esteettömiä asuntoja, jotka sopisivat kaikille kaupungin asukkaille.

Uusia, yksilöllisiä asumisratkaisuja haettiin yhteiskehittämisellä. Tavoitteenamme oli luoda vaihtoehtoja suurten laitosten ja ryhmäkotien sijaan. Lisäksi integroimme erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden suunnittelun osaksi kaupunkisuunnittelua. Halusimme mallintaa prosessin, jossa hallintokunnat ja muut toimijat suunnittelevat asumista ja palveluja yhteistyössä. Tukea kehittämistyöhön saatiin Arjen keskiössä-hankkeesta (https://www.ara.fi/fi-FI/Ohjelmat/Arjen_keskiossa).
Asuntotoimen, kaavoituksen ja sosiaalitoimen edustajat työskentelivät yhdessä tulevien asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Kuntatyöpajoihin osallistui myös kuntien vuokrataloyhtiöiden edustajia, palveluntuottajia ja kuntayhtymien edustajia. Kehitysvammaiset ihmiset otettiin tasa-arvoisina osallistujina mukaan hyvän asumisen työryhmään ja yhteiskehittämiseen.

Kehittämistyön alkaessa Seinäjoen sosiaalitoimi perehtyi yksilöllisesti jokaisen kehitysvammaisen ihmisen asumisen tarpeisiin, toiveisiin ja tahtoon. Yhdessä jokaisen henkilön ja läheisten kanssa kartoitettiin ja suunniteltiin minkälainen asumismuoto ja mikä asunto olisi paras mahdollinen hänelle. Mukana olivat myös henkilön aikaisemman asumisyksikön työntekijät ja muuttovaiheessa muuttovalmentajat.

Kehittämistyön edetessä ymmärsimme, että suurelle osalle kehitysvammaisista on tärkeää saada asua omassa kodissa, aivan kuten muutkin. Pelkkä asunto ei riitä, vaan tarvitaan myös esteetön ja esteettisesti viihtyisä ympäristö, joka houkuttelee liikkumaan ja osallistumaan. Yhteiskehittäminen paransi sosiaalitoimen, maankäytön ja kaavoituksen edustajien vuoropuhelua. Kehitysvammaisten ihmisten näkemykset ja toiveet huomioitiin koko kehittämisprosessin ajan.

Tuloksena valmistui esteetön vuokratalo, jossa asuu kehitysvammaisia ja ei-vammaisia ihmisiä. Yhteistilat (pyykkitupa, kerhohuone, saunaosasto) ja piha-alue ovat kaikkien asukkaiden käytettävissä. Talon asukastoimikunnassa on mukana kehitysvammaisia ihmisiä. Palaute on ollut pelkästään positiivista. Onnistuimme luomaan asumisratkaisuja, jotka vastaavat yksilöllisiä tarpeita ja ovat kustannustehokkaita.

Laitoksessa ja asumisyksikössä aiemmin asunut Seppo muutti talossa olevaan vuokra-asuntoon. Sepon mielestä muutossa parasta oli kaikki eikä mikään huonoa. Omassa kodissa tärkeää on siisteys ja netti. Omista menoista sekä kauppaostoksista saa päättää itse. Kaupungilla Seppo käy itsenäisesti, mutta saa ohjaajilta tukea menojen suunnitteluun.

Tekemämme oleelliset havainnot näyttäytyvät yhä Seinäjoen kaavoitustoiminnassa. Kehitysvammaisten ihmisten ja erityisryhmien asuminen huomioidaan asuntopoliittisessa ohjelmassa ja kaikessa kaavatyössä. Tärkeintä on ollut huomata, että parhaita tiedon kertojia ovat kehitysvammaiset henkilöt itse. Saimme tietää, että he toivovat ihan tavallista asumista tavallisissa asunnoissa. Lisäksi ymmärsimme, että pääsääntöisesti he tarvitsevat samanlaisia palveluja kunnassa kuin ei-vammaiset ihmiset.