Vernerin selkokieliset sivut

Ilmastonmuutos

• Miksi ilmastomme lämpenee?
• Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä
• Bulgariassa pelätään kuivuutta
• Ilmaston lämpeneminen kuivattaa maata
• Euroopan unioni torjuu ilmastonmuutosta
• Luomuvihannes on luontoystävällistä ruokaa
• Pienet teot ovat tärkeitä
• Hiilijalanjälki auttaa ostamaan ympäristöystävällisesti
• Roskilla voidaan lämmittää taloja
• “Jokaisen pitää herätä!”
• Sammuta ylimääräiset valot
• Ilmastonmuutos on yhteinen asiamme

Miksi ilmastomme lämpenee?

Maapallon ilmasto on muuttumassa. Ilmaston lämpeneminen johtuu todennäköisesti meistä ihmisistä.

Ilmasto lämpenee, merenpinta nousee ja jäätä ja lunta on vähemmän. Miksi näin tapahtuu? Suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta.

Me ihmiset käytämme yhä enemmän öljyä, hiiltä ja maakaasua. Silloin ilmakehään vapautuu erilaisia kasvihuonekaasuja, erityisesti hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia.

Kasvihuoneilmiö lämmittää maapalloa

Maapallon lämpenemistä voi verrata kasvihuoneeseen.

Oletko käynyt kasvihuoneessa? Siellä on yleensä hyvin lämmin. Kasvihuoneeseen paistava aurinko lämmittää esineitä, joihin se osuu.

Valon tuoma energia poistuu eli säteilee esineistä lämpösäteilynä. Kasvihuoneen lasi ei päästä lämpöä ulos, vaan kasvihuone alkaa lämmetä.

Edellä puhuttiin kaasuista, kuten hiilidioksidista ja metaanista. Ne toimivat ilmakehässä samoin kuin lasi kasvihuoneessa. Ne päästävät auringosta tulevan säteilyn läpi, mutta maapallon lämpösäteilystä pääsee pois vain osa.

Kaasut pitävät maapallon lämpimänä. Ilman kasvihuoneilmiötä paleltuisimme. Ilmakehän kasvihuoneilmiö on meidän elämämme elinehto.

Ongelma on se, että ihmisen toiminta on lisännyt erilaisten kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.

Kun kaasuja on liikaa, kasvihuoneilmiö voimistuu ja lämmittää ilmastoa.

Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

Lähteet:

• www.ilmasto.org
• www.ilmasto.fi
• Euroopan komission ilmastonmuutosmateriaalit

Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä

Euroopan unionin mukaan saimaannorppa on vaarassa hävitä luonnosta. Uusin uhka on ilmastonmuutos.

Saimaannorppa on riippuvainen lumesta ja jäästä.

– Norppa kaivaa pesän saaren tai luodon rantakinokseen. tutkija Mervi Kunnasranta kertoo. Hän on tutkinut saimaannorppaa noin viisitoista vuotta.

Ilmaston lämpenemisen takia lunta ja jäätä on liian vähän, ja ne pysyvät liian vähän aikaa.

Jos lunta ei ole tarpeeksi, norppa joutuu synnyttämään jäälle. Poikanen eli kuutti syntyy helmikuussa.

Jäälle syntynyt kuutti selviää harvoin hengissä. Ilman pesän suojaa se voi kuolla kylmään, ja se on myös altis pedoille.

Pesässä emo imettäisi kuuttia useammin, säännöllisemmin ja pidempään kuin jäällä. Jäälle syntynyt poikanen ei aina saa tarpeeksi ravintoa.

Jos jäälle syntynyt kuutti jää henkiin, siitä tulee pienempi kuin pesään syntyneestä kuutista. Energia on mennyt elossa pysymiseen eikä kasvamiseen.

Alipainoinen kuutti jää helposti kalaverkkoon, kun se ei jaksa pyristellä itseään vapaaksi.

Mitä harvempi kuutti selviää aikuiseksi, sitä vähemmän norppia on.

Ilmastonmuutos on näkynyt viisi vuotta

Luontokuvaaja Juha Taskinen on tarkkaillut saimaannorpan elämää 30 vuotta.

– Ilmastonmuutos alkoi näkyä selkeästi viisi vuotta sitten. Kantavat jäät tulevat vasta tammikuussa ja satava lumi sulaa pois. Helmikuussa sataa liian vähän lunta ja sekään ei kinostu, hän kertoo.

Lumen pitää kinostua, jotta norppa pystyy kovertamaan siihen pesän kynsillään.

Joskus jokin viisas ja kokenut norppanaaras osaa etsiä suojaisan paikan synnyttämiseen, jos lunta ei ole.

Tutkija Marja Niemi on erikoistunut norpan talviseen elämään. Hän on nähnyt norppaemon imettämässä kuuttia kivellä, kun jäät olivat sulaneet liian aikaisin.

– Mutta osasiko vain se norppaemo huolehtia kuutista noissa oloissa, tutkija Marja Niemi miettii.

Vaikka jokunen norppaemo pystyisi huolehtimaan kuutista ilman jäätä ja lunta, se ei pelasta norppaa ilmastonmuutokselta.

– Ilman pesän suojaa kuutin elämän edellytykset jäävät joka tapauksessa heikoiksi, Juha Taskinen tiivistää.

Voiko saimaannorppa sopeutua ilmastonmuutokseen?

Saimaannorppa on merinisäkäs, joka on sopeutunut elämään Saimaan makeassa vedessä. Ilmastonmuutos asettaa nyt norpalle uusia vaatimuksia.

– Jos ilmastonmuutos olisi ainoa uhka, sopeutuminen voisi onnistuakin, tutkijat Mervi Kunnasranta ja Marja Niemi arvioivat.

Ongelmaa mutkistaa se, että norpalla on muitakin vakavia uhkia kuin ilmastonmuutos. Suurin uhka on verkkokalastus.

Norpasta täytyy huolehtia ilmastonmuutoksessa

Ilmastonmuutos asettaa saimaannorpan lujille. Nyt ihminen voi auttaa norppaa parhaiten pitämällä siitä hyvää huolta.

Huolenpitoa on esimerkiksi se, ettei kalasta verkoilla, vaan katiskalla. Verkkokalastusta pitäisi välttää etenkin keväisin niillä alueilla, joilla kuutit liikkuvat.

Huolenpitoa on myös välttää moottorikelkalla ajamista norppien alueilla. Norpan pesää ei näe päältäpäin. Siksi kelkalla voi ajaa pesän päältä, jolloin se saattaa romahtaa.

Lisäksi huolenpitoon kuuluu norpan jättäminen rauhaan.

– Jos näkee norpan jossakin, on parempi tarkkailla sitä vain kaukaa, tutkija Marja Niemi opastaa.

Entä voisiko norppia auttaa rakentamalla niille pesiä? Juha Taskinen on joskus kokeeksi lapioinut norpille lunta kinoksiksi. Norpat eivät tarttuneet tarjoukseen.

– En oikein usko keinopesiinkään, mutta tilanne on niin vakava, että kaikkia keinoja kannattaa yrittää. Juha Taskinen sanoo.

Leijan ilmestyessä on helmikuu, ja norppaemot etsivät sopivia kinoksia pesän tekemiseen.

Hyvää, kinostuvaa lunta toisi nyt talvimyrsky, joka kattaisi koko Kaakkois-Suomen. – Kun lunta tuiskuttaa tien yli ja auto juuttuu kinokseen, norpalla ovat asiat hyvin, Juha Taskinen sanoo.

Teksti: Tuula Puranen

Bulgariassa pelätään kuivuutta

Monet suomalaiset matkustavat lomamatkalle Bulgarian aurinkoon. Bulgariassa kesät ovat kuumia ja kuivia. Talvet saattavat olla kylmiä ja kosteita, mutta ilmasto on kuitenkin aika leuto.

Bulgariassa maatalous on tärkeämpää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Joka viides bulgarialainen työskentelee maatalouden parissa.

Bulgariassa kasvatetaan paljon viiniä. Maa tunnetaan myös ruusuistaan, joita kasvatetaan Balkanin vuorten suojaisissa laaksoissa.

Sen lisäksi Bulgariassa tuotetaan paljon erilaisia viljakasveja, puuvillaa, vihanneksia, hedelmiä, kukkia ja tupakkaa. Maata onkin usein kutsuttu Euroopan puutarhaksi.

Viime vuosina sadot ovat pienentyneet huomattavasti. Maanviljelijät eivät pysty elättämään perheitään, sillä maanviljely ei enää kannata. Moni muuttaa maalta kaupunkiin.

Huonoille sadoille on monta selitystä. Bulgariassa on esimerkiksi tapahtunut suuria poliittisia muutoksia eikä maatiloja enää tueta taloudellisesti.

Uusi selitys on, että ilmastonmuutos tuhoaa maataloutta. Ilmastoasiantuntija Stoyan Faldjiyski sanoo, että ilmastonmuutos voi tuhota Bulgarian maatalouden lähes kokonaan.

Viljelymaat kuivuvat

Stoyan Faldjiyski työskentelee ympäristökysymyksiin erikoistuneessa järjestössä nimeltä TIME. Faldjiyski on järjestön ilmastoasiantuntija. Häm antaa neuvoja myös Bulgarian hallitukselle. Asiantuntijoiden neuvot ovat tärkeitä, kun säädetään ympäristöön liittyviä lakeja.

Faldjiyski haluaa kertoa kaikille, kuinka vakava asia ilmastonmuutos on.

– Ilmastonmuutos saattaa nostaa Bulgarian keskilämpötilaa jopa viisi astetta seuraavan sadan vuoden aikana ja samalla sademäärä laskee valtavasti, sanoo Faldjiyski.

Ilmaston lämpeneminen kuivattaa viljelymaita. Bulgariassa lämpötila on jo noussut ja sademäärä vähentynyt. Joissa on vähemmän vettä.

Stoyan Faldjiyskin mukaan ilmastonmuutoksessa ilmaston ääri-ilmiöt, kuten yllättävät rajuilmat, yleistyvät. Sadetta tulee kerralla valtavan paljon ja nopeasti. Vesi ei ehdi imeytyä maahan, vaan jää maan pinnalle suuriksi lätäköiksi. Näin sade piiskaa ja tuhoaa viljelmiä, mutta jättää maan kuivaksi.

Faldjiyski uskoo, että ilmaston lämpeneminen johtaa osassa Bulgariaa aavikoitumiseen. Aavikoituminen tarkoittaa, että maa kuivaa sellaiseksi, että mikään ei voi kasvaa siinä.

– Esimerkiksi viinialueet sijaitsevat Etelä- ja Kaakkois-Bulgariassa. Ne alueet ovat kaikista herkimpiä ilmastonmuutoksen vaaroille, Faldjiyski sanoo.

Kylät häviävät

Maatalouden kohtaamat vaikeudet johtavat myös siihen, että yhä enemmän ihmisiä muuttaa maalta kaupunkeihin.

Nuoret ihmiset muuttavat pois ja kylät ovat täynnä vanhuksia. Maaseudun kylissä syntyy paljon vähemmän vauvoja kuin aiemmin. Ilmastonmuutos nopeuttaa maaseudun tyhjenemistä entisestään.

Muuttovirta suurimpiin kaupunkeihin on aiheuttanut paljon ongelmia kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän ihmisiä kuin sinne mahtuu. Esimerkiksi liikenneruuhkat ovat jo valtavia.

Bulgariassa ilmastonmuutoksesta ei puhuta tiedotusvälineissä yhtä paljon kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa. Stoyan Faldjiyskin mukaan päätöksentekijöiden tulisi toimia, jotta maatalous sopeutuisi ilmastonmuutokseen.

Päättäjien tulisi antaa varoja maatalouden järjestämiseksi uudelleen. Rahalla voi rakentaa myös parempia kastelujärjestelmiä.

Stoyan Faldjiyskin mielestä olisi tärkeää myös, että Bulgarian hallitus laatisi sääntöjä vähentämään niitä ilmansaasteita, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta.

Teksti: Janetta Santalo

Ilmaston lämpeneminen kuivattaa maata

Ilmastonmuutos aiheuttaa rajuja muutoksia säätilassa.

Etelä-Euroopassa lämpö kuivattaa maata liikaa, joten maanviljelys on vaikeuksissa. Suomen maatalous hyötyy aluksi ilmaston lämpenemisestä, mutta vähitellen hyöty muuttuu haitaksi.

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan pääosin kielteisiä. Tutkijat arvioivat, että lämpeneminen lisää ilmaston ääri-ilmiöitä. Tulvia ja myrskyjä tulee enemmän.

Onneksi voimme vielä vaikuttaa asiaan. Ilmastonmuutos on yhteinen ongelmamme, ja jokainen meistä on osa sen ratkaisua.

Lähde: Euroopan komission Ilmastonmuutosmateriaalit

Euroopan unioni torjuu ilmastonmuutosta

Suomi toteuttaa aktiivisesti EU:n ilmastopolitiikkaa.

Euroopan valtiot saavat ponnistella tosissaan, jotta Euroopan unionin tavoitteet ilmanlaadun parantamiseksi toteutuisivat.

– Erityisesti uusiutuvan energian käyttöä lisätään EU:n päätösten mukaisesti, sanoo Marko Ruonala. Hän on työskennellyt kauan lehdistöneuvoksena Brysselissä ja seurannut EU:n päätöksentekoa.

–Ympäristönsuojelu on kuulunut Euroopan unionille jo vuosikymmeniä, mutta ilmaston lämpenemisen estämiseksi on ryhdytty toden teolla toimiin vasta viime vuosina, toteaa Ruonala.

–EU:lla on kunnianhimoiset tavoitteet, joilla ilmastonmuutos pysäytetään, Ruonala sanoo.

Joulukuussa EU-maat pääsivät sopuun ilmastopaketista.

EU:n tavoite tunnetaan “20 – 20 – 20” -strategiana. Luvut tarkoittavat sitä, että EU päätti vähentää vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Tavoitteiden mukaan tehostetaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi tuulivoima ja vesivoima. Ne eivät saastuta.

EU pyrkii lisämään energiatehokkuutta. Se tarkoittaa, että tuotteita pyritään valmistamaan entistä pienemmällä energiamäärällä. Energian tehokas käyttö säästää rahaa ja ympäristöä.

EU:n yhteiset päätökset ovat haastavia Suomelle

–Meillä Suomessa, kylmässä maassa, rakennuksia on lämmitettävä paljon. Lisäksi Suomen vaurauden perustana oleva teollisuus on kuluttanut paljon energiaa, Marko Ruonala sanoo.

EU:n tavoitteiden takia energiatehokkuus korostuu Suomessakin. Esimerkkinä Ruonala mainitsee energiaa säästävät rakentamisen ratkaisut ja tehokkaan jätehuollon. Lämmityksessä on uusia hyviä keinoja. Muun muassa maalämmön ja puupellettien poltto on yleistynyt.

Suomen on lisättävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ruonalan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tuotetaan muun muassa puusta nykyistä enemmän energiaa.

– Suomessa olisi luontevaa käyttää esimerkiksi puuhaketta energian tuottamiseen, Ruonala pohtii.

Ruonalan mukaan tulevina vuosina aiotaan hyödyntää enemmän esimerkiksi biokaasua ja jätepolttoaineita. Biokaasua voidaan tuottaa muun muassa lannasta ja elintarvikejätteistä. Biokaasua voi käyttää polttoaineena.

Marko Ruonala aloittaa helmikuussa uudessa toimessa Suomen ympäristöministeriön viestintäjohtajana.

Teksti: Ville Porkola

Luomuvihannes on luontoystävällistä ruokaa

Sveitsissä on paljon pieniä maatiloja. Yksi niistä on viljelijäperhe Morfin tila. Morfin perhe asuu pohjois-Sveitsissä.

Perhe viljelee erilaisia vihanneksia ja myy tuotteitaan torilla. Perheellä on luomutila, jossa käytetään luonnolle ystävällisiä menetelmiä. Esimerkiksi maatilan kasvihuoneissa kasvit kasvavat auringon lämmön avulla. Sähköä ei käytetä. Winterthurissa on toripäivä aina tiistaina ja perjantaina. Torilla myydään hedelmiä, vihanneksia, lihatuotteita, juustoja, kukkia ja käsitöitä.

Torilta voit ostaa vain sen määrän, minkä tarvitset.

Torilla myytävät tuotteet ovat ympäristöystävällisiä koska:

1. Lähes kaikki tuotteet ovat lähiseudulta, eikä tuotteiden kuljetus vaadi paljon polttoainetta.
2. Tuotteita ei ole pakattu moninkertaisesti muoviin ja pahviin.
3. Useimmat myyjät viljelevät luomutuotteita. Luomuviljelyssä maaperään ei esimerkiksi ruiskuteta myrkyllisiä kemikaaleja.
4. Voit ostaa ruokaa juuri itsellesi sopivan määrän, eikä se siten pilaannu.

Teksti: Sanna Heikintalo

Pienet teot ovat tärkeitä

Tampereella, Tammerkosken patosillalla on ympäristötietokeskus, Moreenia. Ympäristötietokeskus antaa tietoa siitä, miten voi säästää luontoa ja samalla torjua ilmastonmuutosta.

Moreeniassa työskentelevät muun muassa ympäristöneuvojat Terttu Viteli ja Tiina Hakala. He kertovat, miten kuka tahansa voi säästää sähköä tai kierrättää jätteitä.

Oma kassi mukaan ostoksille

Huolehtimalla luonnosta, huolehdit samalla omasta terveydestäsi. Vähentämällä energian kuluttamista, vähennät myös rahojesi tuhlausta.

– Pienillä teoilla on merkitystä. Jos jokainen tekee jotakin, yhdessä saamme aikaan paljon. Suosi suomalaista ja osta lähiruokaa. Se on ruokaa, joka on tehty jollakin lähipaikkakunnalla, Terttu Viteli sanoo.

– Ruokaostoksilla kannattaa ottaa oma kassi mukaan, Tiina Hakala lisää.

Sähköä on helppo säästää

Energian kulutuksen vähentäminen suojelee luontoa.

Se onkin tehokas tapa hidastaa ilmastonmuutosta. Energiaa kuluu huoneiden ja veden lämmitykseen, valaistukseen ja sähkölaitteisiin.

– Kaikki laitteet pitäisi aina sammuttaa silloin, kun niitä ei käytetä. Esimerkiksi kännykän laturi on vedettävä irti seinästä, kun kännykkää ei ladata, Tiina Hakala neuvoo.

Valoja ei pitäisi polttaa turhaan, eikä asunnossa saisi olla liian kuuma. Huonelämpömittari on hyvä keino seurata energian kulutusta. Sopiva lämpötila sisällä on +21 astetta.

Kestävä tuote on paras

Jätteitä lajittelemalla voi varmistaa, että ne eivät myrkytä luontoa. Samalla jätteet saadaan kiertoon ja niistä tehdään uusia tuotteita.

Vielä parempi on, jos jättää tarpeettomat tavarat kokonaan ostamatta. Uuden tavaran ostamisen sijasta voi myös korjata vanhaa.

Luonnon säästämiseksi voi jokainen tehdä paljon.

Teksti: Sanna Välkkilä

Hiilijalanjälki auttaa ostamaan ympäristöystävällisesti

Britanniassa toimiva supermarketketju Tesco on tehnyt uuden kokeilun. Kuluttaja voi valita tuotteita, jotka ovat entistä ympäristöyställisempiä. Tesco-kauppojen hyllyiltä löytyy tuotteita, joissa on uusi pakkausmerkintä: hiilijalanjälki.

Hiilijalanjälkimerkinnän tarkoitus on auttaa kaupassakävijöitä valitsemaan tuotteita, jotka ovat ystävällisempiä ympäristölle. Merkintä osoittaa, kuinka paljon kasvihuonekaasuja kukin tuote vapauttaa ilmastoon. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kasvihuonekaasut nopeuttavat eniten ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasuja voi syntyä tuotteen valmistamisessa, pakkaamisessa, kuljettamisessa ja kuluttamisessa.

Lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon, kuinka paljon jätettä tuote aiheuttaa ja kuinka paljon energiaa se kuluttaa. Hiilijalanjälki osoittaa siis, miten paljon tuote kuormittaa ympäristöä ja lisää ilmaston lämpenemistä. Merkinnän nimi tulee siitä, että yleisin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi.

Ilmastonmuutos on yhteinen huoli

Idea uusista pakkausmerkinnöistä sai alkunsa Tescon teettämästä asiakaskyselystä. Siinä selvisi, että ruokakauppojen ympäristöystävällisyys on asiakkaille nykyään paljon tärkeämpää kuin aikaisemmin. Tutkimuksen mukaan se on jopa tärkeämpää kuin halvat hinnat tai työpaikkojen lisääminen.

Tärkein syy asennemuutokseen on ilmastonmuutos. Nykyään ilmastonmuutos on ihmisille todellisempi kuin joitakin vuosia sitten. Yhä useampi joutuu suoraan kosketuksiin sen kanssa esimerkiksi sääolojen muuttumisen vuoksi. Britanniassa ihmiset ovat huomanneet, että talvisin on lämpimämpää kuin ennen.

Tescon tutkimuksen mukaan ihmiset tietävät, että he voivat vaikuttaa käytöksellään ilmastonmuutokseen. Monet haluavat myös tehdä niin, mutta he eivät vain tiedä, miten toimia.

Mehujen vertailua

Tescon kokeilussa hiilijalanjälkimerkintä on laitettu joihinkin pyykinpesuaineisiin, appelsiinimehuihin, perunoihin ja hehkulamppuihin.

– Vertaamalla esimerkiksi kahden eri appelsiinimehun hiilijalanjälkeä asiakas saa tietää, kumpi mehu on ympäristöystävällisempi valinta, Tescon ympäristöasioista vastaava Katherine Symonds kertoo.

Kun tutkijat määrittelivät hiilijalanjälkiä, he löysivät tutkittavista tuotteista mielenkiintoista tietoa.

Pesuaineen aiheuttamista ympäristökuluista ylivoimaisesti suurin on lämpötila, jossa vaatteet pestään. Samoin hehkulamppujen hiilijalanjäljen suurin tekijä on lampun käyttöön kuluva energia.

Ulkomailta tuodun tiivistemehun ympäristöhaitat ovat pienemmät kuin tuoreen mehun, sillä tiiviste painaa vähemmän kuljetettaessa.

Perunoiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa taas eniten niiden valmistus kotikeittiössä. Keittäminen kuormittaa ympäristöä vähiten, paistaminen eniten.

Hiilijalanjälki löytyy pakkauksista helppolukuisen jalanjälkeä esittävän kuvan muodossa. Lisäksi asiakkaat voivat lukea ilmastonsuojelusta lisää supermarketeissa tai internetissä.

Katherine Symondsin mukaan asiakkaat ovat olleet innostuneita nähtyään uusia hiilijalanjälkimerkintöjä.

– Ne kiinnostavat ihmisiä yhtä paljon kuin esimerkiksi ruokien ravintosisältö. Monet ovat sanoneet toivoneensa jo pitkään, että ilmastolle ystävällisten tuotteiden valinta olisi mahdollista, hän sanoo.

Suomessakin kokeillaan hiilijalanjälkimerkintää. Ensimmäisenä merkki on otettu käyttöön Elovena-kaurapuurossa.

Teksti: Hanna Martikkala

Roskilla voidaan lämmittää taloja

On vähän pakkasta, ja oranssin jäteauton takana telineillä keikkuvien miesten hengitys höyryää.

Hetkeksi auto pysähtyy, ja miehet pomppaavat pois kyydistä. He poimivat kadun varteen tuodut roskasäkit. Säkit lentävät kaaressa auton sisuksiin.

Kun auto on täynnä, ajetaan jätteenpolttolaitokselle. Lasti kipataan kerrostalon kokoiseen säiliöön. Se näyttää roskamereltä.

Pian säiliön reunalle kaartaa toinenkin tyhjennettävä auto. Miehet tervehtivät työkavereitaan iloisesti.

Sitten he lähtevät uudelle keräyskierrokselle huurteen peittämään Winterthurin kaupunkiin.

Sveitsissä poltetaan sellaiset jätteet, joita ei voi kierrättää.

Winterthurin kaupungissa jokaiseen poltettavaan roskapussiin pitää ostaa tarra. Tarran ostaminen kannustaa vähentämään roskia.

Silti jätteenpolttolaitokselle tuodaan 70 kuorma-autollista poltettavia jätteitä joka päivä.

Kun jätteitä poltetaan, syntyy hyödyllistä energiaa. Winterthurissa jätteistä syntyvällä energialla lämmitetään kaikki kaupungin keskustan talot, iso teollisuusalue ja yksi uimahalli. Näin säästyy lämmitysöljyä.

Jätteenpolttolaitoksessa on tehokas puhdistusjärjestelmä. Vaikka laitoksen piipuista tupruaa savua, polttaminen ei juuri saastuta luontoa.

Paras tapa suojella maapalloa on vähentää roskien määrää! On hölmöä ensin ostaa turhia tavaroita ja sitten heittää ne pois.

Teksti: Sanna Heikintalo

“Jokaisen pitää herätä!”

Uskoisitko, että The 69 Eyes-yhtyeen Jyrki69 on jo 40-vuotias? Ei siis ihme, että rokkarilla on myös ajatuksia.

Jyrki oli näkyvästi esillä Operaatio Maa -tv-ohjelmassa. Ohjelma tuli Neloselta viime syksynä. Ohjelman avulla kerättiin varoja hyväntekeväisyyteen. Tarkoituksena oli suojella Itämerta ja kertoa ilmastonmuutoksesta.

Tavoitteena oli kerätä miljoona euroa. Kuusiosaisen ohjelmasarjan aikana saatiin kasaan yli 200 000 euroa.

Miten lähdit mukaan Operaatio Maa -tv-ohjelmaan, Jyrki?

– Ohjelmaa suunniteltiin todella pitkään ja sitä myös kuvattiin pitkään. Se tuntui todella haasteelliselta. Uskoin, että ohjelmalla voi vaikuttaa ihmisiin. En voinut kieltäytyä siitä, sanoo Jyrki69, jonka oikea nimi on Jyrki Linnankivi.

Jyrki oli hyvä valinta ohjelmaan, sillä hän on ollut aina kiinnostunut luonnonsuojelusta.

– Olen Luontoliiton jäsen. Kuulun myös Lintutieteelliseen yhdistykseen. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen oikea operaatio, johon olen osallistunut.

Ohjelma muutti minua

Jyrki sanoo, että Operaatio maa -ohjelmaan osallistuminen muutti häntä ihmisenä.

– Nyt tarkastelen asioita eri tavalla. Ohjelman tekeminen oli kuitenkin aika uuvuttavaa. Sen takia muutokset omassa elämässä tapahtuvat pikku hiljaa.

Jyrki toivoo, että myös hänen ystävänsä ja läheisensä miettisivät luonnonsuojelua. Hän haluaa olla esimerkki.

– Yritän elää luontoa säästäen. Kierrätän tavaraa ja lajittelen roskat. Laitan paperit paperiroskikseen ja pahvit pahviroskikseen.

– Noin helposti voi aloittaa luonnonsuojelun, Jyrki opastaa.

Jyrkin mielestä luonnonsuojelussa tärkeintä on tällä hetkellä tiedotus.

– Kaikkien pitää herätä! hän sanoo.

Kyse on jokaisen elämästä. Moni voi ajatella: auttavatko minun pienet tekoni mitään. Rokkari Jyrki69 on eri mieltä. Hänen mielestään jokainen voi vaikuttaa:

– Jos jokainen tekee pienen teon, teot eivät lopulta ole pieniä, hän sanoo.

Jokaisen pitäisi kierrättää ja käyttää luontoa säästäviä tuotteita.

Jyrki sanoo katsoneensa elokuvia, joissa kerrotaan luonnon tuhoutumisesta. Uhkakuva ei vaikuta kivalta. Se pelottaa.

Jyrki haluaisi, että luonto säilyisi puhtaana tulevaisuudessakin.

– Liikun mielelläni luonnossa. Siellä olen vain hiljaa.

Rokkari voi vaikuttaa

Jyrki ja Michael Monroe tekivät yhdessä Pirates of the Baltic sea -kappaleen.

–Biisi tehtiin rakkaudesta Itämereen. Se tuli sydämestä! Jyrki toteaa.

Hän näkee, että rokkari voi vaikuttaa. Kuuluisan ihmisen sanomisia kuunnellaan:

– Varsinkin nuoriso tajuaa heti, missä mennään. Se on hyvä asia.

Jos Jyrki saisi olla päivän Maailman Herra, hän tietäisi, mitä tehdä:

– Sademetsien tuhoaminen ja hakkaaminen loppuisi heti!

Jyrki jatkaa luonnonsuojelua, vaikka Operaatio maa -ohjelma päättyikin. Oma yhtye, The 69 Eyes, on myös kiireinen.

– Olemme juuri studiossa. Teemme uutta levyä. Se tulee ensi syksynä.

Venla-gaalassa Jussi kertoi, että yhtye saattaa tulla pian myös televisioon:

– Ohjelmien tekeminen kiinnostaa. Ideoita ja kyselyitä on tullut. Tänä vuonna saatetaan nähdä jotain!

Äänitämme levyt öisin

The 69 Eyes perustettiin 1990-luvun alussa Helsingissä. Se soittaa niin kutsuttua glam rockia.

Yhtye on menestynyt myös ulkomailla. Esimerkiksi neljä vuotta sitten bändi soitti yli 100 keikkaa 15 eri maassa.

Yhtye levyttää pimeässä. Jyrkin mielestä se terästää aisteja. Levyt on äänitetty yleensä aamuyöllä kolmen jälkeen.

Jyrki on bändin keulahahmo ja laulaja. Hän myös sanoittaa kappaleet. Jyrki on koulutukseltaan filosofian maisteri.

Teksti: Juha-Tapio Tuomela

Sammuta ylimääräiset valot

Valaistus kuluttaa sähköä, jonka tuottaminen rasittaa luontoa. Kun säästät sähköä, säästät luontoa. Samalla säästät myös omia rahojasi. Kodeissa ja laitoksissa eniten sähköä kuluttaa valaistus. Sammuta valot ja sähkölaitteet, kun et tarvitse niitä.

Kanna ostokset kotiin omassa kassissasi

Tukeva, pyyhittävä tai pestävä kassi, reppu tai kori on paras tapa kantaa ostoksia. Muovikasseja voi palauttaa jo monen kaupan keräyspisteeseen. Muovikassien keräyspisteet sijaitsevat pullonpalautuksen yhteydessä. Muovista tehdään muun muassa pullokoreja.

Voit siivota ilman turhia aineita

Kun siivoat, noudata puhdistusaineen kyljessä olevia annosteluohjeita. Älä käytä liikaa puhdistusaineita. Mikrokuituliina on hyvä siivousväline. Kosteana se vie pölyn ja myös pienet tahrat ilman puhdistusainettakin.

Ilmastonmuutos on yhteinen asiamme

Saasteet eivät tunne rajoja, ja ilmaston lämpeneminen on koko maapallon ongelma. Euroopassa ilmastoon vaikuttavia päätöksiä tekevät yksittäiset valtiot ja Euroopan Unioni.

Kunnat voivat vaikuttaa paljon

Suomessa myös kunnat tekevät suuria ilmastoon vaikuttavia päätöksiä.

– Ilmastonmuutoksen näkökulmasta Suomessa kunnilla on paljon valtaa vaikuttaa, Oras Tynkkynen sanoo. Hän on kansanedustaja ja hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija.

Periaatteessa kunnilla on vapaat kädet, vaikka lainsäädäntö asettaa niille raamit, joiden sisällä ne toimivat. Vaikka valtio ohjaa kuntia tekemään vähäpäästöisiä ratkaisuja, jotka hidastavat ilmastonmuutosta, kunnat päättävät toimistaan itse.

– Kunta päättää, rakennetaanko kaupat, koulut ja muut palvelut sinne, missä ihmisetkin ovat, vai jonnekin kauas, jolloin syntyy paljon liikennettä, Oras Tynkkynen selittää.

Ilmaston kannalta on hyvä, jos kuntalaiset voivat käydä lähikaupassa kävellen tai polkupyörällä. Jos kauppa on kaukana, jokainen kauppamatka omalla autolla pilaa vähän ilmastoa.

Isoimmista asioista on saatu sovittua

Oras Tynkkynen kertoo, että EU:n jäsenvaltioiden tasolla isot asiat on saatu sovittua. Seuraava suurempi kansainvälinen etappi on ensi joulukuussa, kun maailman maat kokoontuvat Kööpenhaminaan neuvottelemaan maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta.

Tynkkynen muistuttaa, että EU muodostuu 27 valtiosta, jotka sopivat keskenään yhteistyöstä ja sopimuksista ja neuvottelevat asioista.

Maat ovat hyvin erilaisia, mutta tähän asti asioista on aina saatu sovittua. Kiistojakin on joskus ollut, kun jäsenmaat ovat halunneet ajaa omaa etuaan. Oma etu on tarkoittanut usein oman maan teollisuuden puolustamista. Suomelle tärkeitä aloja ovat metsä- ja metalliteollisuus.

Teollisuuden ratkaisut ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa

Myös Suomen elinkeinoelämä sanoo, että se haluaa jarruttaa ilmastonmuutosta. Tällä hetkellä Suomessa vähän yli puolet ilmakehään päässeestä hiilidioksidista on peräisin teollisuudesta.

Helena Vänskä on Elinkeinoelämän keskusliiton energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntija. Hän kertoo, että myös teollisuus ja muu elinkeinoelämä haluaa säästää energiaa ja vähentää päästöjä ilmakehään.

Helena Vänskä kertoo, että päästöjen vähentämisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen.

– Yritykset voivat esimerkiksi tehdä energiatehokkuussopimuksia, hän kertoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä yrityksiä ei kannata pakottaa säätämällä lakeja ja määräyksiä. Sen sijaan yrityksiä pitää palkita ilmastoystävällisestä toiminnasta.

– Näin saadaan ratkaisuja, joilla myös ympäristö voittaa, Helena Vänskä sanoo.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on tärkeää, millaisia valintoja teollisuus ja yritykset tekevät. Yritykset ja teollisuus käyttävät paljon energiaa, joka tuottaa paljon haitallisia päästöjä.

– Uskon, että elinkeinoelämän kannattaa tehostaa energiankäyttöä oma-aloitteisesti, Helena Vänskä sanoo. Silloin ei tule lisäkustannuksiakaan, kuten ulkopuolisesta pakottamisesta. Samalla yritys säästää itsekin.

Helena Vänskä kertoo, että ilmaston pelastamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, uusia keksintöjä ja uutta teknologiaa. Näin ilmastonmuutoksen torjunta voi myös luoda lisää työtä ja työpaikkoja Suomessakin.

Teksti: Tuula Puranen ja Jaana Teräväinen