Teron tarina omaan kotiin siirtymisestä

Tero on autismin kirjon henkilö ja hän aloitti työt päivätoiminnassa, Katajamäen toimintakeskuksessa Mikkelissä vuonna 2015. Tero asui tällöin Kangasniemellä, ympärivuorokautista ohjausta ja valvontaa tarjoavassa tehostetussa palveluasumisen yksikössä.

Työstään Tero tykkäsi paljon, mutta kodin ja päivätoimintapaikan pitkän välimatkan takia päivät venyivät pitkiksi ja matkat olivat kuormittavia. Työmatkat Tero kulki linja-autolla ja päivät oli bussimatkojen takia pidettävä lyhyinä.

Yhteistyössä Teron, Teron äidin, tehostetun palveluasumisen yksikön ja toimintakeskuksen ohjaajien kanssa aloimme miettimään Mikkeliin muuttamista ja tulevan asumispalvelun muotoa.

Teron taitojen, tarpeiden ja toiveiden pohjalta parhaaksi vaihtoehdoksi muotoutui tuettu asuminen, ihan oma koti. Lähdimme miettimään, miten toteutetaan autistisen, tehostetussa palveluasumisyksikössä asuvan Teron muutto omaan kotiin. Harppaus uuteen oli suuri ja jännittävä, mutta luottamus sen onnistumiseen riskeistä huolimatta vahva.

Tero kävi tutustumassa Maahisentaipaleelle, jossa oma rivitaloasunto sijaitsi. Aluksi Tero kävi päivätoiminnan ohjaajan kanssa kahvilla ja muuten vain asuntoa katsomassa. Puhuttiin, juteltiin, katsottiin kuvia ja pohdittiin. Seuraava toimenpide oli käydä yökylässä. Tero pakkasi struktuurit ja tärkeät tavarat mukaan ja lähti Mikkeliin yön yli reissuun. Yövierailuja Tero teki tulevaan asuntoon muutaman kerran.

Taas juteltiin, ja Tero alkoi jo varmistelemaan milloin muutto on. Sovittiin muuttopäivämäärä, juteltiin ja luettiin sosiaalisia tarinoita. Pian päivä jo koitti ja Tero muutti omaan kotiin. Alkoi uudenlaisen elämän opettelu iloineen ja haasteineen.

Matkalle on mahtunut onnistumisia ja vastoinkäymisiä, suurempia ja pienempiä. Vahva yhteistyö Teron lähimpien ihmisten kesken; tiedon jakaminen ja yhdessä opettelu ovat olleet onnistumisen avainsanoja. Haasteita ei pidä pelätä. Jos joku asia ei toimi, mietitään uusia ratkaisuja. Luovuus, kuvalliset ja sanalliset viestinnän keinot sekä pitkäjänteisyys, niillä on päästy pitkälle. Terolle löytyi pian oma vapaa-ajan avustaja, joka on ollut merkittävässä roolissa Teron tukena, kun on opeteltu uuden arjen taitoja.

Suurin onnistuminen on kuitenkin ollut se, että Terolla on oma koti ja rauha. Omassa kodissa ei enää tarvitse välittää asuintovereiden metelistä tai tekemisistä.

Tero saa apua kotona avustajalta niissä tilanteissa joissa hän tukea tarvitsee, vähintään muutaman tunnin päivässä.

Elämän sisältö on rikastunut muuton myötä todella paljon, Tero on oppinut tuntemaan kaupunkia ja sen tarjoamia palveluita. Itsemääräämisoikeus toteutuu nyt merkittävällä tavalla oman asunnon myötä. Tero pääsee ja käy erilaisissa kaupoissa ja toivereissuilla.

Kysyttäessä miltä oma koti tuntuu, Tero vastaa että iloiselta ja mukavalta. Iloiselta hän myös vaikuttaa. Vuoden vaihteessa Tero aikoo sisustaa omaa kotiaan uudelleen, joten tiedossa on huonekaluostoksia.

Tero jatkaa asumista Mikkelissä, omassa kodissa. Elämä on tasaista, onnellista ja mielekästä. Jatketaan samaa rataa, aina uutta oppien ja tarvittaessa toimintatapoja muuttaen.
”Savisilta on Teron asunto, hyvää matkaa asuntolaan” tuumaa Tero.