Tukea vanhemmuuteen
Lapsi tarvitsee paljon rakkautta, turvaa ja huolenpitoa.
Kaikki vanhemmat tarvitsevat tukea lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen.
Perhe voi saada monenlaista tukea
Lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen voi saada monenlaista tukea.
Tukea voi pyytää esimerkiksi
- läheisiltä ihmisiltä
- neuvolasta
- päiväkodin ja koulun työntekijöiltä
- sosiaalityöntekijältä
- perhetyöntekijältä
- järjestöistä.
Läheiset ihmiset voivat auttaa lasta esimerkiksi läksyjen tekemisessä.
Sosiaalityöntekijä voi järjestää perheelle tueksi esimerkiksi perhetyöntekijän.
Perhetyöntekijä voi tulla perheen kotiin opastamaan vanhempia lapsen hoidossa.
Vanhemmat eivät aina uskalla pyytää apua
Joskus vanhemmat eivät itse huomaa, että lapsella ei ole kaikki hyvin. Silloin he eivät osaa pyytää apua.
Joskus vanhemmat eivät uskalla pyytää apua, koska he pelkäävät, että lapsi otetaan heiltä pois.
Esimerkiksi neuvolan tai päiväkodin työntekijät voivat huomata lapsen ongelmat. Myös läheiset ihmiset voivat huomata, että lapsi ja vanhemmat tarvitsevat apua.
Yleensä työntekijät tai läheiset kertovat vanhemmille, että perhe tarvitsee heidän mielestään apua. He voivat ilmoittaa myös lastensuojelun sosiaalityöntekijäille, että lapsella ei ole kaikki hyvin.
Lastensuojelun työntekijä auttaa perhettä
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä auttaa perhettä.
Sosiaalityöntekijä voi järjestää perheen avuksi esimerkiksi perhetyöntekijän, tukihenkilön tai tukiperheen. Hän voi järjestää perheelle myös rahallista apua.
Sijaishuolto on viimeinen keino auttaa
Joskus vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta, vaikka he saavat siihen apua. Silloin lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi päättää, että lapsi otetaan huostaan.
Huostaanotto tarkoittaa sitä, että vanhemmat eivät saa enää päättää kaikista lapsen asioista. Lapsi myös sijoitetaan kodin ulkopuolelle sijaishuoltoon eli hän muuttaa pois kotoa vanhempiensa luota.
Lapsi voi muuttaa esimerkiksi perhetukikotiin tai toisen perheen kotiin eli sijaiskotiin. Vanhemmat saavat kuitenkin yhä tavata lastaan.
Huostaanotto on vasta viimeinen keino auttaa lasta. Ensin sosiaalityöntekijä yrittää auttaa koko perhettä muilla keinoilla.
Kehitysvamma ei riitä syyksi lapsen huostaanottoon
Lasta ei voi ottaa huostaan vain siksi, että äidillä tai isällä on kehitysvamma. Myös kehitysvammainen äiti tai isä voi olla hyvä vanhempi.
Kaikki voivat opetella ja oppia vanhemmuuden taitoja. Tärkeintä on, että vanhempi osaas ja uskaltaa pyytää apua.
Oppaita vanhemmuuteen
Kehitysvammaisten Tukiliitto on tehnyt selkokielisiä oppaita vanhemmuudesta.
Vahvistu vanhempana -oppaassa on tietoa ja näkökulmia vanhemmuuteen.
Lataa Vahvistu vanhempana -opas (tukiliitto.fi)
Ero ja vanhemmuus -oppaassa on tietoa erosta ja vanhemmuudesta eron jälkeen.
Lataa Ero ja vanhemmuus -opas (tukiliitto.fi)
Vanhemmuus jatkuu -opas on tarkoitettu vanhemmalle,
jonka lapsi on otettu huostaan tai sijoitettu kodin ulkopuolelle.
Lataa Vanhemmuus jatkuu -opas (tukiliitto.fi)
Teksti: Jenni Sipilä, 2014
Kuvat: iStock
Teksti perustuu Kehitysvammaisten Tukiliiton oppaisiin Kun perhe tarvitsee tukea ja Lapsen sijaishuolto (2014). Oppaat on kirjoittanut Pia Henttonen ja Tuula Puranen.