Työelämän sanat
Tältä sivulta voit lukea, mitä erilaiset työssäkäyntiin ja työnhakuun liittyvät sanat tarkoittavat.
- Palkkatyö
- Työsopimus
- Määräaikainen työ
- Työaika
- Kokoaikatyö
- Osa-aikatyö
- Ylityö
- Koeaika
- Vuosiloma
- Työterveyshuolto
- Esimies
- Palkkalaskelma
- Vero
- Verokortti
- Työehtosopimus
- Ammattiliitto
- Työharjoittelu
- Työkyvyttömyyseläke
- Työllistymistä tukeva toiminta
- Työhönvalmennus
- Työkokeilu
- Työtoiminta
- Avotyötoiminta
- Työhakemus
- Ansioluettelo
- Työhaastattelu
- Perehdytys
Palkkatyö
Palkkatyö tarkoittaa työtä, josta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa.
Palkkatyötä tekevä henkilö on työsuhteessa työnantajaan. Hän on siis tehnyt työnantajan kanssa työsopimuksen.
Työsopimus
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan sopimus työehdoista. Työsopimuksessa sovitaan esimerkiksi työntekijän työajasta, työtehtävistä, palkasta ja lomista.
Työsopimuksen voi tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Työsopimus kannatta aina tehdä kirjallisena.
Määräaikainen työ
Määräaikainen työ on tilapäistä ja väliaikaista työtä. Työ kestää vain sen ajan, joka työsopimuksessa lukee.
Työaika
Työaikaa on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon.
Työaika vaihtelee eri aloilla.
Kokoaikatyö
Kokoaikainen työaika on noin 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Kokoaikatyön pituus vaihtelee hieman eri aloilla.
Osa-aikatyö
Osa-aikatyön työaika on lyhempi kuin kokoaikatyössä.
Ylityö
Ylityö on työtä, jota työntekijä tekee varsinaisen työajan lisäksi.
Työnantajan pitää maksaa ylityöstä korotettua palkkaa. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että ylityön palkka vaihdetaan vapaa-aikaan.
Työntekijä voi kieltäytyä ylityöstä.
Koeaika
Kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, hänellä voi olla aluksi koeaika. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat arvioida, ovatko he tyytyväisiä työhön. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työsopimuksen heti.
Vuosiloma
Vuosiloma tarkoittaa lomaa, joka kertyy työsuhteessa olevalle työntekijäille. Lomaa kertyy yleensä 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa.
Työntekijä saa vuosiloman ajalta palkkaa. Monilla työpaikoilla työntekijä saa myös lomarahaa, joka on noin puolet vuosiloman ajan palkasta.
Työterveyshuolto
Työterveyshuolto on terveydenhuoltoa, jonka työnantaja järjestää työntekijälle.
Esimies
Esimies on työnantajan edustaja. Esimies johtaa ja valvoo työntekijän työtä. Esimies myös opastaa ja neuvoo työntekijää.
Esimiehelle pitää ilmoittaa sairastumisesta ja muista poissaoloista.
Palkkalaskelma
Työntekijä saa palkkalaskelman aina, kun työnantaja maksaa hänelle palkan.
Palkkalaskelma kertoo
- kuinka paljon palkkaa on maksettu
- milloin palkka on maksettu
- miltä ajalta palkka on maksettu
- kuinka paljon palkasta on maksettu veroa
- työnantajan maksamat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Vero
Työntekijä maksaa palkasta aina veroja. Verot maksetaan valtiolle ja kunnille.
Verokortti
Verokortin tarvitsevat kaikki, jotka saavat palkkaa.
Verovirasto lähettää vuoden alussa verokortin niille, joilla on tuloja. Verokortin voi myös pyytää verotoimistosta.
Työntekijä antaa verokortin työnantajalle. Verokorttiin on merkitty, kuinka paljon työntekijä maksaa veroa palkastaan. Työnantaja vähentää veron suoraan palkasta.
Irtisanominen
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, työsuhde loppuu.
Irtisanomiseen täytyy aina olla lain mukainen peruste.
Irtisanoutuminen
Kun työntekijä sanoo työsuhteen irti, sitä sanotaan irtisanoutumiseksi.
Työtodistus
Kun työntekijän työsuhde päättyy, hänellä on oikeus saada työnantajalta työtodistus.
Työtodistuksessa pitää kertoa
- työntekijän ja työnantajan nimi
- kuinka pitkään työ kesti
- mitä töitä työntekijä teki.
Työntekijä voi myös pyytää, että työtodistuksessa kerrotaan
- miksi työ päättyi
- miten työntekijä menestyi työssään.
Työehtosopimus
Työehtosopimuksessa sovitaan tietyn alan työehdoista. Työehtoja ovat esimerkiksi palkka, työaika ja lomat.
Työehtosopimuksen tekevät työnantajien ja työntekijöiden järjestöt.
Työehtosopimuksen lyhenne on TES.
Ammattiliitto
Ammattiliitto on työntekijöiden etujen puolustaja. Ammattiliittoon kuuluu saman alan työntekijöitä.
Ammattiliitto tekee työehtosopimukset työnantajaliittojen kanssa. Ammattiliitto neuvottelee työsuhteen ehdoista työnantajan kanssa.
Työharjoittelu
Työharjoittelu on työntekoa, joka lisää työntekijän ammattitaitoa.
Työharjoittelusta voi saada palkkaa, työttömälle tarkoitettua työmarkkinatukea tai se voi olla palkatonta.
Työkyvyttömyyseläke
Kela eli Kansaneläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkettä henkilölle, jonka työkyky on alentunut esimerkiksi vamman takia.
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi tehdä palkkatyötä osa-aikaisesti. Jos työntekijä ansaitsee palkkaa enintään 976,59 euroa kuukaudessa, se ei vaikuta hänen eläkkeeseen.
Jos työntekijä ansaitsee kuukaudessa yli 976,59 euroa, hän voi jättää eläkkeensä lepäämään eli tauolle. Eläkkeen voi jättää kerralla lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
Työllistymistä tukevat palvelut
Työllistymistä tukevat palvelut valmistavat esimerkiksi vammaisia henkilöitä palkkatyöhön.
Työllistymistä tukevia palveluja ovat esimerkiksi
- työhönvalmennus
- työkokeilu
- työtoiminta
- avotyötoiminta.
Työhönvalmennus
Työhönvalmennus auttaa esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä työllistymään palkkatyöhön.
Työhönvalmentaja tukee työntekijää
- palkkatyön etsimisessä ja hakemisessa
- neuvotteluissa työnantajan kanssa
- sopimusten tekemisessä
- työpaikkaan ja työkavereihin tutustumisessa
- työtehtävien oppimisessa
- työssä kehittymisessä.
Työhönvalmennusta järjestävät hyvinvointialueet ja TE-toimistot eli työ- ja elinkeinotoimistot.
Työkokeilu
Työkokeilussa voi
- tutustua työelämään
- kokeilla työtehtäviä erilaisissa ammateissa
- parantaa ammattitaitoa.
Työkokeiluun voivat päästä henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet TE-palveluille työttömäksi työnhakijaksi.
Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa. TE-toimisto maksaa työkokeilupäiviltä kulukorvauksen.
Työtoiminta
Hyvinvointialueet järjestävät kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille työtoimintaa työ- ja toimintakeskuksissa.
Työtoiminta on esimerkiksi
- tekstiilityötä
- keittiötyötä
- siivousta
- kiinteistönhuoltoa
- pakkaustyötä.
Työtoiminnassa oleva henkilö ei ole työsuhteessa, eikä työtoiminnasta makseta palkkaa.
Hyvinvointialueet maksavat työtoiminnasta työosuusrahaa 0–12 euroa päivässä.
Avotyötoiminta
Avotyötoiminta on työtoimintaa tavallisilla työpaikoilla.
Avotyötoiminta on usein keittiötyötä tai siivoustyötä. Avotyöntekijöitä on myös avustavissa tehtävissä kaupoissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.
Avotyötoimintaa järjestävät hyvinvointialueet. Avotyöntekijä ei ole työsuhteessa, eikä avotyötoiminnasta makseta palkkaa vaan työosuusrahaa 0-12 euroa päivässä.
Työhakemus
Työnhakija hakee työpaikkaa työhakemuksella. Työhakemus lähetetään yleensä sähköpostilla tai tehdään internetissä lomakkeelle.
Työhakemukseen voi liittää ansioluettelon. Joskus työnantaja pyytää työhakemukseen myös todistuksia koulutuksesta tai kielitaidosta.
Katso työhakemuksen malli (pdf-tiedosto)
Ansioluettelo (CV)
Ansioluettelossa työnhakija kertoo, mitä hän on opiskellut, millaista työtä hän on tehnyt ja millaisia työelämään liittyviä taitoja hänellä on.
Ansioluettelosta käytetään myös nimeä CV (curriculum vitae).
Katso ansioluettelon malli (pdf-tiedosto)
Työhaastattelu
Työhaastattelu on keskustelu, jossa työnantaja ja työnhakija tutustuvat toisiinsa.
Kun työnantaja valitsee uutta työntekijää, hän kutsuu osan työnhakijoista työhaastatteluun. Työhaastattelun perusteella työnantaja valitsee uuden työntekijän.
Perehdytys
Kun työntekijä aloittaa uudessa työpaikassa, työnantaja perehdyttää eli opastaa hänet töihin. Perehdytyksen avulla työntekijä tutustuu työtehtäviinsä sekä työpaikan tapoihin ja ihmisiin.
Teksti: Jenni Sipilä, 2016
Kuvat: Pekka Elomaa ja Unsplash
Lähteet ja lisätietoa selkokielellä:
- Selkokeskus: Työelämäsanoja selkokielellä (selkokeskus.fi)
- Tietoa työstä, toimeentulosta ja koulutuksesta (pdf-tiedosto)
- Savon vammaispalvelusäätiö: Työelämänpäämies -opas (pdf-tiedosto)
- Mahdollista! Pieni työkirja työnhakijalle (pdf-tiedosto)
- Selkokielinen työnhakuopas (kemijarvi.fi)