Loukkaannuinko turhaan?

Minun isä kuoli viime kesänä. Kerroin asiasta eräälle ystävälleni ja hän sanoi, että hänelläkin on samanlainen suru, koska häneltä kuoli koira. Minä loukkaannuin, koska minusta hän vertasi minun isääni omaan koiraansa. Minun mielestäni suru ihmisen kuolemasta on isompi kuin suru koiran kuolemasta.

Minulla oli myös koira ja kun se kuoli, niin ei se ollut yhtä surullista kuin isän kuolema. En voi saada enää uutta isää, mutta koiran voin saada. Loukkaannuinko turhaan? Voiko koira olla yhtä tärkeä kuin ihminen?

Vastaus:

Ei ole järkevää verrata omaa surua toisen suruun. Jokainen suree omalla tavallaan. Minun mielestäni sinun ystäväsi ei verrannut isääsi koiraan. Hän kertoi, että hänellä on yhtä suuri suru kuin sinulla. Mutta ei sellaista asiaa oikein voi vertailla.

Sinä olet kokenut sekä koirasi että isäsi kuoleman. Voit verrata omaa kokemaasi surua. Isäsi kuolema aiheutti sinulle paljon enemmän surua kuin koirasi kuolema. Ja yleensä näin onkin. Ihmisen kuolema on moninverroin suurempi menetys kuin lemmikin.

Mutta lemmikin kuolema voi olla myös suuri menetys. Joskus ihmisellä ei esimerkiksi ole läheisiä ihmisiä, mutta hänellä on tärkeä ja rakas lemmikki. Kun rakas lemmikki kuolee, voi suru olla hyvin syvä.

Kyllä sinulla on oikeus loukkaantua. Loukkaantumisen tunne on osa sinun suruasi. Sinun on kuitenkin hyvä ymmärtää myös ystäväsi surua.