Millaista on mahtanut olla laitoksissa asuminen?
Aloin tässä miettimään, että millaistahan on mahtanut olla aikoinaan laitoksessa asuminen, kuten Antin kartanossa tai vaikka Paimion keskuslaitoksessa?
Onkohan siellä ollut naisille ja miehille ja pojille ja tytöille eri solut vai onko oltu yhdessä? Paljonkohan yhdessä solussa on ollut asukkaita? Onkohan niissä saanut olla ulkona, onkohan saanut lähteä kaupungille?
Tämmöistä olen miettinyt, onkohan mitään historiikkejä kirjoitettu laitoksista?
Vastaus:
Kiinnostavia kysymyksiä olet miettinyt.
Kysyin historiikeistä selkokirjailija Pertti Rajalalta. Hän lähetti minulle seuraavan listan:
- Pertti Rajala: Matkalla tasa-arvoon – Kertomus Satakunnan erityishuollon 60 vuodesta. Satakunnan sairaanhoitopiiri. 2016. Selkokielinen.
- Pekkarinen Anna-Liisa. Ihminen edellä – Ihmistä varten. Savon Vammaisasuntosäätiö Savas 1989-2019. Kirjasta on myös Pertti Rajalan selkoversio.
- Pertti Rajala: Elämä on yhteinen kertomus. Kehitysvammaisten, kehitysvammahuollon ja kehitysvammaliiton historia. Kehitysvammaliitto 2002.
- Takala Veikko. Vammainen – yksi meistä. Satakunnan vammaishuollon vaiheita. Satakunnan erityishuoltopiiri. 1986.
- Ylikoski Päivi. Selviytymistarinoita. WSOY. 1994.
- Haastola Eero. Sinun asenteesi on minun vammani. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri. 1997.
- Toivola koti 70 vuotta. Nuorten ystävät.
- Hurskainen Eeva. Sisar Aino. Rinnekodin historiaa.
- Huhta, I. & Sillanpää, N. (2007). Vaalijala – sata vuotta arvoja ja kokemusta. Vaalijalan kuntayhtymä.
- ”Yliseltä kaikki alkoi” Ylisen historiaa.
Listan ensimmäinen kirja on selkokielinen. Listan toisesta kirjasta on myös Pertti Rajalan selkoversio.
Voisit kysyä vaikkapa omasta kirjastostasi, löytyisikö sieltä näitä kirjoja.