Vuoden 1918 sisällissota
Pertti Rajala kertoo tässä jutussa, miten sisällissota alkoi. Myöhemmin julkaistaan kaksi muuta juttua. Toisessa Rajala kertoo sisällissodan loppuratkaisuista ja toisessa mitä tapahtui sisällissodan jälkeen.
Sisällissota on paras nimi vuoden 1918 sodalle
Itsenäistymisen jälkeen Suomi oli yhä voimakkaammin jakaantunut työläisten punaisiin ja porvariston valkoisiin.
Sisällissota alkoi samaan aikaan Helsingissä ja Pohjanmaalla. Punaiset nostivat punaisen lyhdyn Helsingin työväentalon torniin yöllä 27.1.1918. Se oli merkki vallankumouksen alkamisesta.
Silloin Punaiset ottivat koko Helsingin haltuunsa. Valkoisten vapaussota alkoi 28.1.1918, kun Pohjanmaalla riisuttiin venäläiset sotilaat aseista. Sotaan osallistui noin 200 000 suomalaista ja noin 20 000 ulkomaalaista sotilasta.
Vuoden 1918 sodasta on käytetty useita nimiä. Sitä on sanottu vapaussodaksi, koska valkoiset halusivat karkottaa maasta venäläiset sotilaat ja vapauttaa maan. Sotaa on sanottu kapinaksi ja vallankumoukseksi, koska punaiset nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan. Sotaa parhaiten kuvaava nimitys on sisällissota, koska sodassa suomalaiset taistelivat keskenään.
Punaisten joukoissa taisteli myös naisia
Sisällissodan alussa Etelä-Suomi oli punaisten hallussa ja Keski- ja Pohjois-Suomi olivat valkoisten aluetta. Aluksi punaiset pakottivat valkoiset perääntymään. Kuitenkin pian valkoiset alkoivat edetä Etelä-Pohjanmaalta etelään.
Valkoisten joukkoja johti kenraali Mannerheim. Punaista Suomea johti Kullervo Manner.
Punaisen ja valkoisen Suomen välinen rintama muodostui sodan alkuvaiheessa linjalle Pori–Tampere–Vilppula–Heinola–Viipuri.
Näet kuvan viereisellä sivulla.
Punaisten armeijassa taisteli lähinnä kaupunkien työväestöä ja maaseudun köyhiä ihmisiä. Punaisten puolella erikoisuutena
olivat Suomen ensimmäiset naissotilaat, noin 2 000 naista.
Osa punaisista naisista toimi lääkintäjoukoissa, ja noin 1 000 oli mukana varsinaisissa taisteluissa.
Valkoisen armeijan pääosan muodostivat maaseudun talonomistajat, kaupunkien porvarit ja virkamiehet. Sen etuna oli punakaartia selvästi paremmat ja ammattitaitoisemmat päälliköt. Valkoisten joukoissa naiset eivät osallistuneet taisteluihin, mutta hoitivat haavoittuneita ja laittoivat sotilaille ruokaa.
Tampereen valtaus oli sisällissodan käännekohta
Suomalaisia oli lähtenyt Saksaan sotilaskoulutukseen, jääkäreiksi. Helmikuun lopulla jääkärit palasivat Suomeen ja liittyvät valkoisten joukkoihin.
Sisällissodan käännekohta oli, kun valkoiset valtasivat Tampereen 16.3. – 6.4.1918. Tampere oli tärkeä punaisten keskus. Valkoiset asettivat hyökkäykseen parhaat joukkonsa,
muun muassa osan uusista jääkärijoukoista. Punaisten taistelukyky oli parantunut, ja he puolustivat päättäväisesti Tamperetta.
Tampereen taistelu oli Suomen historian ensimmäinen, säälimätön, talo talolta käyty kaupunkisota. Valkoisia kaatui Tampereen taisteluissa noin 800 miestä. Punaiset menettivät noin 1 100 sotilasta. Vangeiksi jäi vähintään11 000 punaista.
Helmi Haapasen kertomus sisällissodasta
Helmi Haapanen oli sisällissodan aikana 17-vuotias.
Hän asui vanhempiensa ja kahden nuoren sisarensa kanssa.
Taistelujen aikaan he asuivat puutalon kellarissa
Tampereen Amurissa.
Helmi Haapanen on kertonut, kuinka läheisesti sisällissota kosketti tavallisia ihmisiä:
– Ammunta alkoi meidän talomme nurkalla. Talon pihaan syöksyi punaisia, jotka ampuivat kiivaasti. Pian pihalta alkoi kuulua hiljaista valitusta: ”Apua! Apua!”
– Isä ja minä lähdimme pihalle. Maassa makasi haavoittunut mies, jota aloimme vetää häntä suojaan. Silloin meitä ammuttiin! Laukaukset osuivat mieheen, joka kuoli heti. Jätimme hänet siihen ja juoksimme takaisin kellariin.
Emme koskaan saaneet tietää, oliko mies punainen vai valkoinen. Kun viimein pääsimme kellarista, miehen ruumis oli viety pois pihalta.
Teksti Pertti Rajala
Kuva Helsingin kaupunginmuseo