Oikeus omaan kotiin

Tällä sivulla kerrotaan, mitä YK:n vammaissopimus sanoo vammaisten ihmisten asumisesta.

Lukekaa teksti läpi ja keskustelkaa siitä, mitä ajatuksia se teissä herättää. Sen jälkeen voitte tehdä tehtäviä, jos haluatte.

Tärkeintä on, että YK:n vammaissopimuksen asiat tulevat teille tutuiksi.

Kun tiedätte oikeutenne, osaatte myös vaatia niitä!

Oikeus omannäköiseen elämään

YK:n vammaissopimuksen mukaan jokaisella on oikeus asua itsenäisesti.

Vammaissopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus

  • valita missä ja kenen kanssa he asuvat
  • elää yhteisöissä muiden kanssa
  • osallistua muiden tavoin yhteiskunnan toimintaan.

Sopimuksen mukaan vammaisten ihmisten pitää saada riittävästi palveluja ja henkilökohtaista apua, jotta he voivat asua ja osallistua, kuten he itse haluavat.

Suomi on ratifioinut eli vahvistanut vammaissopimuksen. Suomen valtion pitää siis edistää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia elää omannäköistään elämää.

Oma koti

Oma koti on jokaiselle tärkeä. Siksi jokaisella on oikeus valita itse

  • missä asuu
  • miten asuu
  • kenen kanssa asuu.

Vammaisella ihmisellä on oikeus asua siellä, missä muutkin. Hänen ei ole pakko asua jossain tietyssä paikassa, esimerkiksi ryhmäkodissa, jos hän ei sitä halua.

Vammaisen ihmisen on saatava valita myös kotipaikkakuntansa.

Erilaisia vaihtoehtoja

Valtion on varmistettava, että vammaisella ihmisellä on vaihtoehtoja, joista hän voi valita oman kotinsa.

Erilaisia asumisen vaihtoehtoja ovat esimerkiksi

  • asuminen vuokra- tai omistusasunnossa yksin, yhdessä ystävän tai puolison kanssa
  • asuminen vuokra- tai omistuasunnossa henkilökohtaisen tuen avulla
  • asuminen asuntoryhmässä yksin, yhdessä ystävän tai puolison kanssa
  • asuminen ryhmäkodissa.

Tukea valintoihin

Vammaiselle ihmiselle on tarjottava tukea, kun hän tekee valintoja ja suunnitelmia elämässään. On tärkeää, että hänelle annetaan paljon tietoa siitä, mitä vaihtoehtoja hänellä on.

Tavoite on, että vammainen ihminen osaa itse valita, missä haluaa asua.

Tietoa on annettava sellaisessa muodossa, että vammainen ihminen ymmärtää sen.

Apuna voi käyttää esimerkiksi

  • selkokieltä
  • tukiviittomia
  • puhetulkkia
  • apuvälineitä.

Tukea asumiseen

Jokaisella on oikeus itsenäiseen asumiseen. Usein vammainen ihminen tarvitsee tukea, että voi asua itsenäisesti.

Itsenäinen asuminen ei tarkoita sitä, että vammaisen ihmisen pitää tehdä kaikki itse. Se tarkoittaa sitä, että hän saa tehdä elämäänsä liittyviä päätöksiä ja saa siihen tarvitsemaansa tukea.

YK:n vammaissopimus sanoo, että vammaisilla on oikeus valita tukipalveluita laajasta valikoimasta, johon kuuluu esimerkiksi henkilökohtainen apu.

Vammaisella ihmisellä on myös oikeus valita palveluja samasta valikoimasta kuin muilla. Hänellä on oikeus saada hyvää palvelua.

Vammaisella ihmisellä on oltava myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, keneltä hän saa tarvitsemaansa tukea.

Tavallista asumista

Nykyisin ajatellaan, että vammaisilla ihmisillä on oikeus tavalliseen asumiseen. Tavallisella asumisella tarkoitetaan asumista omassa asunnossa, joka sijaitsee tavallisella asuinalueella. Tähän asuntoon vammainen ihminen saa sellaista tukea kuin hän tarvitsee.

Kun vammaiset ihmiset asuvat tavallisessa asunnossa muiden ihmisten keskuudessa, heidän yhdenvertaisuutensa vahvistuu. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että vammaisilla on samanlaiset mahdollisuudet hyvään elämään kuin muillakin.

Omannäköinen arki

Oma koti on paikka, jossa vammainen ihminen voi

  • tehdä tavalliseen arkeen liittyviä päätöksiä
  • tuntea olonsa turvalliseksi
  • saada apua ja tukea, jos hän sitä tarvitsee.

Silloinkin, kun vammainen ihminen asuu ryhmäkodissa muiden kanssa, hänellä on oltava mahdollisuus päättää omista asioistaan.

Jokaisen kuuluu saada päättää esimerkiksi

  • milloin menee nukkumaan ja milloin herää
  • milloin käy pesulla ja vessassa
  • milloin ja missä syö
  • mitä syö
  • milloin siivoaa ja tekee muita kotiaskareita
  • mitä tekee vapaa-ajallaan
  • milloin tulee kotiinsa.

On tärkeää, että vammaiset ihmiset saavat päättää itse omista asioistaan. Se on tärkeämpää, kuin asuinyhteisön tavat ja vakiintuneet käytännöt.

Vapaudesta päättää omista asioistaan seuraa myös vastuuta. Epäonnistumiset ja erehtyminen kuuluvat myös vammaisten ihmisten elämään.

Jos vammainen ihminen tarvitsee tukea päätösten ja valintojen tekemiseen, hänellä on sitä oikeus saada.

Oikeus hyvinvointiin

Kaikkien ihmisten hyvinvoinnille tärkeät asiat kuuluvat myös vammaisille ihmisille.

Näitä ovat esimerkiksi

  • ihmissuhteet
  • päivittäiset rutiinit
  • ruoka
  • vaatetus
  • terveyspalvelut
  • liikkumisen mahdollisuus
  • mielekäs vapaa-aika
  • mahdollisuus seksuaalisuuteen ja perheen perustamiseen
  • mahdollisuus osallistua uskonnolliseen tai poliittiseen toimintaan.

Yhteiskunnan on varmistettava, että vammaisilla ihmisillä on kaikki se tuki, mitä he tarvitsevat, että nämä oikeudet toteutuvat heidän elämässään.

Tehtäviä asumisesta

Nyt olette lukeneet tekstin läpi. Keskustelkaa yhdessä, millaisia ajatuksia teksti teissä herätti.

Sen jälkeen voitte tehdä alla olevia tehtäviä. Voitte myös keksiä omia tehtäviä.

Katsokaa video

Katsokaa Kehitysvammaliiton Porukoissa-hankkeen video. Videolla kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset kertovat, mikä heille on asumisessa tärkeää.

Keskustelkaa unelmista

Keskustelkaa asumiseen liittyvistä toiveista ja unelmista.

  • Mikä sinulle on asumisessa tärkeää?
  • Millaisesta kodista haaveilet?
  • Asutko jo unelmakodissasi?

Voitte käyttää apuna Näin minä haluan asua -lomaketta (www.kvps.fi). Tehtävävihkon voi tulostaa netistä.

Keskustelkaa omasta arjesta

Keskustelkaa siitä, mitä pitää ottaa huomioon, kun tekee päätöksiä omassa elämässä.

Vastatkaa seuraavista kysymyksistä kahteen:

  • Milloin menen nukkumaan ja milloin herään?
  • Kuinka usein käyn suihkussa?
  • Millaista ruokaa haluan syödä?
  • Milloin siivoan?
  • Milloin pesen pyykkiä?
  • Miten vietän vapaa-aikaa?

Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:

  • Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä omassa kodissasi?
  • Mistä asioista sinä teet päätöksiä omassa elämässäsi?
  • Mitkä asiat tekevät sinun elämästäsi turvallista?
  • Mihin asioihin sinä tarvitset tukea asumisessa?
  • Keneltä haluaisit tukea asumiseesi?
  • Saatko asumiseen sellaista tukea kuin haluat?

Kuvatkaa video

Kuvatkaa video, jossa jokainen kertoo esimerkin unelmakodistaan.

Voitte lähettää videon Verneri.nettiin julkaistavaksi: verneri(at)kvl.fi.

Piirtäkää unelmakotinne

Piirtäkää unelmakotinne.

Piirrustukset voi lähettää Verneri.netin selkosivuille julkaistavaksi. Voitte lähettää piirrustukset sähköpostilla tai kirjepostina.

Verneri.netin sähköpostiosoite:
verneri(at)kvl.fi

Verneri.netin postiosoite:
Kehitysvammaliitto/Verneri
Linnoitustie 2 B
02600 Espoo

Lähteet:

Aspa: Asukkaan oikeuksien opas (www.aspa.fi).

Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK)

Tukea arjent arpeisiin – Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit selkokielellä (www.tukiliitto.fi).

Näin minä haluan asua -tehtävävihko. (www.kvps.fi) Kehitysvammaisten palvelusäätiö.

YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista.