Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisilla ihmisillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun.
Voit hakea henkilökohtaista apua oman kuntasi sosiaalitoimistosta.

Laki antaa vaikeavammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua.

Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella.

Avunsaaja itse päättää mihin ja miten hän haluaa apua.

Kuka voi saada henkilökohtaista apua?

Nainen talon edustalla.

Suvi Kauppinen asuu itsenäisesti. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämän mallin mukaista henkilökohtaista apua saa Hyvinkäällä ja muutamalla muulla paikkakunnalla.

Laissa sanotaan, että vaikeavammaiset henkilöt saavat henkilökohtaista apua.

Vaikeavammaisuus tarkoittaa, että vammainen tai sairas henkilö tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti. Koska sairauksia on monenlaisia, tässä tarkoitetaan sairauksia, jotka ovat pitkäaikaisia tai eteneviä. Esimerkiksi MS-tauti on etenevä sairaus.

Henkilön avun tarve voi olla runsasta tai jatkuvaluonteista tai määrällisesti vähäisempää, mutta toistuvaa.

Esimerkiksi kehitysvammainen henkilö voi saada apua päivittäisiin toimiin, kuten asiointiin. Hän tarvitsee avustajan, joka mahdollistaa sen, että hän voi päättää itse elämästään. Tämä vähäinen apu mahdollistaa vammaisen ihmisen itsenäisen elämän.

Henkilökohtaista apua haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Apua myönnetään, jotta henkilö voi toimia itsenäisesti omassa arjessaan. Avun tarve ratkaistaan aina yksilöllisesti. Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista.

Henkilökohtaista apua voi saada, vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu.

Henkilökohtaista apua voi myös saada, vaikka hakijan vanhempi toimii omaishoitajana. Omaishoidon tuki ja henkilökohtainen apu täydentävät toisiaan.

Jos hakija asuu palvelukodissa, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa palvelukodin henkilökunnalta.

Kuinka paljon henkilökohtaista apua saa?

Laki sanoo, että päivittäisiin toimiin, opiskeluun ja työhön on myönnettävä tunteja välttämättömän tarpeen mukaan.

Päivittäiset toimet ovat yleisesti elämässä tapahtuvia asioita kuten liikkuminen, pukeutuminen  tai asiointi.

Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan työtä ja yritystoimintaa.

Opiskelulla tarkoitetaan tutkintoon tai ammattiin tähtäävää opiskelua. Opiskeluksi katsotaan myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus.

Päivittäisten toimien lisäksi apua voi hakea myös harrastuksiin, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Sosiaaliset suhteet tarkoittavat esimerkiksi ystävien tapaamista.

Yhteiskunnallista osallistumista on vaikkapa Me Itse -järjestön kokouksiin osallistuminen.

Tällaiseen toimintaan voi saada apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa.

Teksti: Sanna Välkkilä, Leija-lehti 7.8.2009

Tekstin tarkistus: Sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Jaana Huhta 15.7.2009

Henkilökohtainen apu -hakemuslomake (pdf, 395 kt)