Henkilökohtainen apu

Laki antaa vaikeavammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua.

Voit hakea henkilökohtaista apua oman kuntasi sosiaalitoimistosta.

Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella.

Avunsaaja itse päättää mihin ja miten hän haluaa apua.

Kuka voi saada henkilökohtaista apua?

Nainen talon edustalla.

Suvi Kauppinen asuu itsenäisesti. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämän mallin mukaista henkilökohtaista apua saa Hyvinkäällä ja muutamalla muulla paikkakunnalla.

Laissa sanotaan, että vaikeavammaiset henkilöt saavat henkilökohtaista apua.

Vaikeavammaisuus tarkoittaa, että vammainen tai sairas henkilö tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti.

Koska sairauksia on monenlaisia, tässä tarkoitetaan sairauksia,
jotka ovat pitkäaikaisia tai eteneviä. Esimerkiksi MS-tauti on etenevä sairaus.

Henkilö voi tarvita apua runsaasti tai jatkuvasti. Tai avun tarve voi olla määrällisesti vähäisempää, mutta kuitenkin toistuvaa. 

Esimerkiksi kehitysvammainen henkilö voi saada apua päivittäisiin toimiin kotona.

Avustaja voi auttaa myös harrastuksissa ja asioinnissa. 

Avustaja mahdollistaa sen, että vammainen henkilö päättää itse elämästään. Tämä vähäinen apu mahdollistaa vammaisen ihmisen itsenäisen elämän.

Henkilökohtaista apua haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Avun tarve ratkaistaan aina yksilöllisesti. Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista.

Henkilökohtaista apua voi saada, vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu.

Henkilökohtaista apua voi myös saada, vaikka hakijan perheenjäsen on omaishoitajana. Omaishoidon tuki ja henkilökohtainen apu täydentävät toisiaan. 

Jos hakija asuu asumisyksikössä, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa kodin henkilökunnalta.

Kuinka paljon henkilökohtaista apua saa?

Laki sanoo, että päivittäisiin toimiin, opiskeluun ja työhön on myönnettävä tunteja välttämättömän tarpeen mukaan. 

Päivittäiset toimet ovat tavallisessa elämässä tarpeellisia tehtäviä kuten liikkuminen, pukeutuminen tai asiointi. 

Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvaa työtä ja yritystoimintaa. 

Opiskelulla tarkoitetaan tutkintoon tai ammattiin tähtäävää opiskelua. Opiskeluksi katsotaan myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. 

Päivittäisten toimien lisäksi apua voi hakea myös harrastuksiin,
sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Sosiaaliset suhteet tarkoittavat esimerkiksi ystävien tapaamista. 

Yhteiskunnallista osallistumista on vaikkapa Me Itse -järjestön kokouksiin osallistuminen.

Tällaiseen toimintaan voi saada apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa.

Teksti: Sanna Välkkilä, Leija-lehti, 2009

Tekstin tarkistus: Vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen, Kehitysvammaisten Tukiliitto, 2020

Henkilökohtainen apu -hakemuslomake (pdf, 395 kt)