Kehitysvammainen vai ei?
Joissain minua koskevissa papereissa lukee, että minä olen kehitysvammainen ja joissain taas, että minä en ole kehitysvammainen. Jotkut ihmiset sanovat, että minä olen kehitysvammainen kun taas jotkut sanovat, että minä en ole sitä. Minusta on jopa sanottu, että olen niin sanotusti normaaliälyinen, mutta että minulla on “kehitysvammaisuuteen viittaavia oireita”. Miten saisin selvyyden siihen, että olenko minä kehitysvammainen vai en?
Vastaus:
Älyllinen kehitysvamma on etenkin lääkäreiden käyttämä nimitys. Se tarkoittaa vaikeutta ymmärtää ja oppia uusia asioita.
Joskus kehitysvammaisuuden määrittely voi olla todella vaikeaa. Joillain kehitysvammaisilla ihmisillä on vain lievä oppimisvaikeus.
Monilla älyllisesti kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Yleensä lääkärit määrittelevät eli diagnosoivat kehitysvamman jo lapsena. Älyllisen kehitysvammaisuuden määrittelyssä käytetään apuna älykkyystestejä. Älykkyystesteillä mitataan ihmisen älykkyysosamäärä. Suurimmalla osalla ihmisistä älykkyysosamäärä on 80–120. Lievästi kehitysvammaisen ihmisen älykkyysosamäärä on 50–69.
Älykkyysosamäärä kertoo kuitenkin vain vähän siitä, millainen ihminen on. Ihminen voi olla taitava monissa sellaisissa asioissa, joita älykkyystesteissä ei mitata. Siksi älyllisen kehitysvammaisuuden määrittelyssä arvioidaan myös ihmisen kykyä toimia erilaisissa arjen tilanteissa.
Jos lääkäri määrittelee, että ihmisellä on kehitysvamma, hän saa helpommin apua ja tukea erilaisiin asioihin. Lievästi kehitysvammainen ihminen saattaa tarvita tukea esimerkiksi opiskelussa, laskujen maksamisessa tai töiden tekemisessä.
Kehitysvammaisuus on vain yksi ominaisuus kaikkien muiden ominaisuuksien joukossa. Se ei kerro ihmisestä kovin paljon. Meistä jokainen tarvitsee apua ja tukea jossain asiassa.
Mutta ymmärrän hyvin, että sinulle on tärkeää tietää, onko sinulla kehitysvamma vai ei.
Onko sinulla tuttua lääkäriä, jolta voisit kysyä asiaa?