Millaisia ihmisiä haluan ympärilleni?
Olen viime aikoina miettinyt sitä, millaisia ihmisiä haluan ympärilleni.
Minulle tärkeintä ystävyydessä on luottamus. Haluan ympärilleni ihmisiä, joihin voin luottaa.
Haluan ystäviä, joita kiinnostaa, mitä minulle kuuluu. En halua elämääni ihmisiä, jotka ovat seurassani vain silloin, kun he tarvitsevat minulta jotain.
Ystävyyden pitäisi olla molemminpuolista
Minulle hyvä ystävyys tarkoittaa sitä, että tuetaan toinen toistamme.
Jos ystävälläni on vaikeaa, haluan olla hänen tukenaan. Samalla haluan tietää, että jos minulla on vaikeaa, ystävä on myös minun tukenani.
Ystävyyden ei pitäisi olla sellaista, että vain toinen antaa ja toinen ottaa.
Hyvä ystävyys on molemminpuolista.
Tarvitsen omaa rauhaa
Minulla on aistien yliherkkyyttä ja sosiaaliset tilanteet voivat olla minulle kuormittavia. Siksi tarvitsen välillä omaa tilaa ja rauhaa.
Pitkän työpäivän jälkeen nautin välillä siitä, että saan olla ihan yksin. Tarvitsen oman rauhallisen hetken, jolloin voin nollata päivän ja tehdä itselleni tärkeitä asioita.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin aina vakava tai synkkä. Osaan kyllä pitää hauskaa!
Olen opetellut pitämään rajani
Kaikki ihmiset eivät ole elämässäni kunnioittaneet rajojani. Sen vuoksi olen joutunut opettelemaan sanomaan stop.
Olen huomannut yhden tärkeän asian: Kun aloin pitää omista rajoistani kiinni, osa ihmisistä katosi elämästäni.
Se sai minut ajattelemaan, että ehkä joidenkin ihmisten ei ollut tarkoituskaan jäädä elämääni pysyvästi.
Varamummoni on joskus sanonut minulle ajatuksen, joka on jäänyt mieleeni: Kaikkien ihmisten ei ole tarkoitus kulkea kanssamme koko matkaa. Jotkut kulkevat mukana vain tietyn matkan.
Ajattelen nykyään, että siinä on paljon viisautta. Kaikkien ihmisten ei tarvitse jäädä elämääni, jotta voisin olla onnellinen.
Luottamus pitää ansaita
Luottamus on asia, jonka kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä.
Elämässäni on ollut ihmisiä, jotka ovat käyttäneet hyväkseen heikkoa asemaani ja kiltteyttäni. Olen ollut aikaisemmin sinisilmäinen ja luottanut vääriin ihmisiin.
Siksi ajattelen nykyään, ettei uudelle ihmiselle tarvitse heti kertoa koko elämäntarinaa.
Kun tutustuu uuteen ihmiseen, voi aloittaa ihan pienistä asioista. Jutellaan, tutustutaan ja katsotaan rauhassa, millainen toinen ihminen on.
Luottamusta voi rakentaa pikkuhiljaa.
Kaikki ihmiset eivät ole ystäviä
Minun mielestäni kaikkien ihmisten kanssa ei tarvitse yrittää olla ystävä.
Kaikkien kanssa ei välttämättä kohtaa kemiat. Voi olla, ettei ole samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Tai toinen ihminen ei yksinkertaisesti tunnu turvalliselta.
Jos toinen ihminen vie jatkuvasti enemmän voimia, kuin antaa takaisin, voi olla aika ottaa etäisyyttä. Tai jos et pysty luottamaan toiseen, kannattaa ottaa etäisyyttä.
Erityisen vaikealta tuntuu, jos toinen puhuu sinusta asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.
Rikkinäinen puhelin voi muuttaa totuuden
Olen miettinyt paljon niin sanottua rikkinäisen puhelimen ilmiötä.
Yksi ihminen kuulee jonkin asian. Hän kertoo sen seuraavalle, joka kertoo sen taas seuraavalle.
Matkan aikana tarina voi muuttua paljon. Lopulta kukaan ei välttämättä enää tiedä, mikä oli alkuperäinen totuus.
Siksi en halua ympärilleni ihmisiä, jotka keräävät tietoa muiden asioista vain päästäkseen kertomaan niitä eteenpäin.
Minusta toisen henkilökohtaisia asioita pitää kunnioittaa.
Harrastuksista voi löytää uusia ihmisiä
Uusia ystäviä ei tarvitse välttämättä etsiä väkisin.
Itse olen löytänyt uusia ihmisiä esimerkiksi harrastusten kautta. Käyn joka viikko Sohvaryhmässä ja uimassa.
Minusta harrastukset ovat hyvä paikka tutustua ihmisiin, koska siellä on jo valmiiksi jotain yhteistä.
Myös työpaikalta voi löytää ihmisiä, joiden kanssa tulee hyvin toimeen.
Millainen ystävä minä haluan olla?
Mietin myös sitä, millainen ystävä haluan itse olla.
Haluan olla luotettava, hauska ja empaattinen ystävä.
Haluan kuunnella toista ja olla tukena silloin, kun ystävälläni on vaikeaa.
Haluan kunnioittaa toisen rajoja ja yksityisyyttä.
Haluan, että ystäväni voi luottaa siihen, etten levittele henkilökohtaisia asioita eteenpäin.
Ja ennen kaikkea haluan, että ystävyys on molemminpuolista.
Mitä olen oppinut?
Olen oppinut elämässäni, että kannattaa miettiä tarkkaan, kehen luottaa.
Kaikille ei tarvitse kertoa koko omaa elämäntarinaa.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä.
Omista rajoista saa pitää kiinni.
Ja jos joku ihminen katoaa elämästäsi sen jälkeen, kun alat asettaa terveitä rajoja, se voi kertoa enemmän kyseisestä ihmissuhteesta kuin sinusta.
Nykyään haluan ympärilleni ihmisiä, joiden seurassa voin olla oma itseni.
Haluan ympärilleni ihmisiä,
- jotka ovat aidosti kiinnostuneita minusta
- jotka kuuntelevat, tukevat ja kunnioittavat
- joiden kanssa voin puhua vaikeista asioista
- joiden kanssa voin nauraa kunnolla.
Haluan sellaisia ihmisiä elämääni, joiden kanssa luottamus kulkee molempiin suuntiin.