Näkymättömien sairauksien ja vammojen väheksyminen
Olen huomannut, että jotkut ihmiset ajattelevat tällä tavalla: “Jos sairautta tai vammaa ei voi nähdä henkilön ulkonäöstä, niin sitä ei ole olemassa”. Mistä tällainen johtuu? Mikseivät ihmiset ymmärrä, että “näkymättömät” vammat ja sairaudet ovat ihan yhtä todellisia kuin näkyvätkin vammat?
Minulla on ADHD ja paljon allergioita, eikä niitä voi nähdä ulkonäöstäni. Sen takia jotkut ovat sanoneet minua laiskaksi ja nirsoksi. He luulevat, että olen itse keksinyt tuon ADHD:n ja allergiat, vaikka en todellakaan ole. Se tuntuu minusta kurjalta.
Vastaus:
Noinhan se valitettavasti usein on. Jotkut ihmiset eivät ymmärrä erilaisuutta eivätkä oikein osaa suhtautua siihen. Mutta onneksi heitä on kuitenkin vähemmistö.
Ei siinä auta muu kuin reilusti kertoa, että minulla on tällainen rajoite ja sen takia tämä menee nyt näin. Se vaatii sisua ja voimaa, mutta sitä saa vertaisryhmistä. Esimerkiksi ADHD:n kanssa elävillä ihmisillä on paljon vertaisryhmiä. Niissä opetellaan yhdessä tuntemaan omia rajoitteitaan ja hyväksymään ylpeinä itsensä sellaisena kuin on.
On hyvä muistaa, että asialla on toinenkin puoli. Kun vamma tai rajoite ei näy päälle päin, voi kulkea ihmisten joukossa kuin kuka tahansa. Ei tarvitse pelätä, että joku alkaa tuijottaa tai osoitella sormella.