Ovatko kaikki ihmiset saman arvoisia keskenään ja jos ovat, niin miksi monet kohtelevat toisia niin, että tuntuu, että kaikki eivät ole saman arvoisia keskenään? Minua ainakin on kohdeltu huonosti enkä enää ollenkaan usko, että olen saman arvoinen kuin muut vaan pidän itseäni täysin arvottomana. Minua ei kukaan koskaan saa enää uskomaan, että olen saman arvoinen kuin muut koska minä olen tuhma, tyhmä, ruma ja paha ihminen.
Vastaus:
Oon 22-vuotias nainen ja mulla todettiin lievä kehitysvamma pienenä. Sen lisäksi mulla on cp-vamma. Sain kuulla teininä kehitysvammastani enkä osannut uskoa sitä, että olisin kehitysvammainen. Asia sitten unohtui, mutta sitten 18-vuotiaana aloin miettimään asiaa uudestaan ja mä oon oikeesti helpottunut, ku myönsin ja hyväksyin asian. Kannattaa miettiä tämmöisiä asioita uudestaan ja käydä läpi ne ikävätkin puolet. Se vain oikeasti helpottaa, kun hyväksyy asian. Oli se vamma tai sairaus sitten mikä tahansa, niin asian myöntäminen aina helpottaa. Tsemppiä!
Vastaus:
Kiitos kun kerroit kokemuksesi!
Olen samaa mieltä. Olemme kaikki yhtä arvokkaita.
Kaikilla meillä on jokin vamma, sairaus tai ominaisuus, jonka hyväksyminen tuntuu välillä vaikealta.
Miettimisen lisäksi vaikeista asioista kannattaa jutella läheisten ihmisten kanssa. Myös kirjoittaminen on hyvä tapa käsitellä omia tunteita.
Millaisia kokemuksia muilla on omasta vammasta? Kirjoittakaa tunteistanne ja ajatuksistanne Verkko-Kertulle. Julkaisen kirjoituksianne Verkko-Kertun vastauksissa. Lähettäkää kirjoituksen mukana yhteystietonne. En julkaise niitä Verkko-Kertun sivulla.
Ihanaa syyspäivää kaikille!