Sonja: Elämää korona-aikana
Kerron tässä blogissa tutkimuksesta, jossa tutkin kehitysvammaisten ihmisten kokemuksia korona-ajasta.
Haastattelimme tutkimukseen ryhmäkotien ja tukiasuntojen asukkaita. Haastatteluissa he kertoivat, millaista elämä oli korona-aikana. Lisäksi haastattelimme asumisohjaajia ja asukkaiden omaisia.
Seuraavaksi kerron, millaisia asukkaiden kokemukset olivat. Voit ehkä huomata, että sinulla on ollut samanlaisia kokemuksia. Sekin on ok, jos sinun kokemuksesi ovat erilaisia. Kaikki kokemukset ovat yhtä tärkeitä.
Korona-aika muutti elämää
Tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden elämässä tapahtui korona-aikana suuria muutoksia.
Asukkaat jäivät eristyksiin kotiinsa. Ryhmäkodissa asuvien ihmisten liikkumista kodin ulkopuolelle rajoitettiin. Myös vierailut ryhmäkodissa kiellettiin. Pelättiin, että asukkaat saavat koronan.
Monesta asukkaasta tuntui raskaalta, kun itselle tärkeitä ihmisiä ei voinut tavata. Oli myös raskasta, kun ei voinut käydä töissä, eikä harrastuksissa. Osa asukkaista masentui ja koki ahdistusta.
Tukiasuntojen asukkaat kertoivat, että he saivat korona-aikana vähemmän apua kuin ennen. Tämän takia jotkut tukiasuntojen asukkaat joutuivat vaikeuksiin ja heidän piti muuttaa pois omasta kodista esimerkiksi vanhempiensa luokse. Tämän koettiin olevan väärin.
Yhteys muihin ihmisiin auttoi jaksamaan
Kaikille tutkimukseen osallistuneille korona-aika ei ollut yhtä vaikea.
Jotkut kokivat tapaamisten välttämisen tärkeäksi, koska he itse tai heidän läheisensä kuuluivat vakavan koronataudin riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluvilla on muita ihmisiä suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin muun sairauden vuoksi.
Haastateltavat kertoivat, että oli helpompi pärjätä, jos oli mielekästä tekemistä. Sekin auttoi, jos oli joku, jonka kanssa jutella ja jolta sai apua.
Moni haastateltavista kertoi, että korona-aikana tapahtui hyviäkin asioita.
Moni oppi käyttämään videopuheluita ja kokousohjelmia ja osallistumaan tapaamisiin netissä. Esimerkiksi Teams ja Zoom auttoivat pitämään yhteyttä muihin ja jatkamaan töitä.
Mitä voimme oppia korona-ajasta?
Kehitysvammaisten ihmisten elämää rajoitettiin koronan aikana enemmän kuin muiden ihmisten elämää. Tämä rikkoi ihmisoikeuksia.
Asukkaita haluttiin suojella koronatartunnalta, mutta liiallisesta suojelusta oli myös haittaa.
Korona-ajan kokemukset opettavat, miten toimia paremmin muissa tilanteissa, joissa yhteinen turvallisuus on uhattuna.
Tulevaisuuden poikkeustilanteissa pitää huolehtia, että ryhmäkotien asukkaiden yhteys läheisiin säilyy. Tukiasunnoissa asuvia ei saa jättää ilman tukea.
Lisäksi on tärkeää, että asukkaille annetaan tietoa, mitä tilanteessa tapahtuu ja miten he voivat itse toimia ja suojautua.
Mitä mieltä sinä olet? Voit kommentoida alla.
Tutkimus tehtiin Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Kirjoittaja: Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Sonja Miettinen