Rakastaa ja avioitua
Olen vaikeasti vammautunut nuori naishenkilö. 37 vuotta vanha. Koskaan en ole mennyt naimisiin. En tiedä, miten siinä pitää toimia. En ole löytänyt oikeaa kumppania. Eihän tämä nuoruudesta johdu, mutta kukaan mies ei ikinä kosi minua. Olen liian lapsellinen siinä mielessä. Ystävän kyllä aina aina löytää, ja silloin on turvallista. Mutta se rakkaus puuttuu silti ja se on liian vaikea löytää.
Vastaus:
Hei, anteeksi, että kesti kauan saada vastaus. Verneri.netin sähköposteja oli mennyt roskapostiin. Siivosimme roskapostin tänään ja sieltä löytyi kysymyksiä seksuaalineuvojalle.
Kerrot, että sinua ei ole koskaan kosittu. Onko sinulla mielessä joku tietty mies, jonka haluaisit kosivan sinua? Vai onko itse kosinta sinulle unelma? Olisiko ihana kokea, että joku pyytäisi vaimokseen?
Miehen kosintaa ei tarvitse nykyään odottaa. Sekä mies että nainen voivat kumpikin kosia.
Avioliittoa edeltää yleensä seurustelu, jolloin pari tutustuu toisiinsa paremmin. Kummankin osapuolen pitää tahtoa yhteistä elämää ja kotia toisen kanssa. Yhteistä elämää pitää jaksaa myös silloin, kun parisuhteessa tai arjessa asiat eivät ole hyvin.
Siksi vihkimistilaisuudessa kirkossa tai maistraatissa kummaltakin kysytään tahdosta: ”Tahdotteko ottaa tämän [vihittävän nimi] aviopuolisoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?”
Avioliitto on virallinen sopimus yhteisestä elämästä kahden ihmisen välillä. Avioliitossa kumppaneista tulee puolisoita,
joiden tavoitteena on luoda yhdessä pysyvä koti. Avioliitossa puolisoille tulee oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan.
Kaikki parit eivät mene virallisesti naimisiin.
He tapailevat toisiaan tai elävät yhdessä avoliitossa.
Jokainen pari valitsee itselleen sopivimman tavan olla yhdessä.
Kerrot, että rakkaus on vaikea löytää. Tämä tunne on tuttu monelle. Toivoa ei kannata menettää. Kumppanin löytyminen on mahdollista. Kannattaa edelleen tutustua uusiin ihmisiin ja pitää vanhat ystävät. Koskaan ei voi tietää, mistä se rakkaus löytyy.