Oman erilaisuutensa hyväksyminen
Minua ihmetyttää, kun jotkut muut työpaikalla sanovat etteivät hyväksy sitä, että on erilainen ja hauluisi olla normaali. Tekisi mieli sanoa niille, että siinä ei ole mitään pahaa, että on erilainen
Olen aina hyväksynyt itse sen, että olen kehitysvammainen. Äitini sanoi minulle joskus niin, että tyttäreni, sinä olet kehitysvammainen ja erilainen, mutta aivan yhtä arvokas kuin muutkin.
Niin minä olenkin kehitysvammainen nuori nainen ja olen onnellinen ja tyytyväinen, kun minulla on kivoja kavereita työpaikalla ja ryhmäkodissa. Ohjaajat ovat kivoja, eivätkä tee liikaa puolesta. Minulla on paljon taitoja, osaan esimerkiksi kutoa.
On rikkaus olla kehitysvammainen nuori nainen.
Hyvää syksyä toivoo onnellinen kehitysvammainen nuori neiti, joka on ylpeästi oma itsensä.
Vastaus:
Onpa mahtavaa lukea sinun viestisi. Siitä tuli todella hyvä mieli. Olet niin oikeassa siinä, että on rikkaus, kun meitä ihmisiä on erilaisia. On suuri rikkaus, että juuri sinä olet olemassa. Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin on.
Sinulla on hieno ja rakastava äiti. Hän on hyväksynyt sinut ja rakastanut sinua. Siksi sinulla on hyvä itsetunto. Sinä myös rakastat itseäsi, mikä on hyvin tärkeää.
Luulen, että näillä sinun työkavereillasi ei ole yhtä hyvää itsetuntoa kuin sinulla. Ehkä he myös ajattelevat liikaa sitä, mitä eivät voi tai osaa tehdä, koska ovat kehitysvammaisia. Mutta sinä taas iloitset niistä asioista, joita osaat. Sinulla on positiivinen asenne elämään. Se on tosi arvokas asia. Pidä siitä kiinni! Hyvää syksyä sinullekin!