Kysymyksiä päättämisestä

Tällä sivulla on Vernerin käyttäjien kysymyksiä itsemääräämisestä. Itsemäärääminen tarkoittaa omista asioista päättämistä.

Kysymykset ja vastaukset on julkaistu alunperin Verkko-Kerttu-palstalla.

Mitä on omista asioista päättäminen?

Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa, että mitä on omien asioiden päättäminen ja kuka päättää omista asioistaan?

Minä ainakin päätän joistain asioista itse ja toisista asioista en. Päätän että mitä vaatteita laitan aamulla päälle, mutta en sitä, mitä toimintakeskuksessa on ruokana. Vaikka päätän itse, että mitä vaatteita käytän, niin en voi käyttää talvella vain shortseja ja t-paitaa tai kesällä pipoa, hansikkaita ja toppahousuja.

Vastaus:

Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on sama oikeus päättää itseään koskevista asioista.

Esimerkiksi vammaisella ihmisellä on sama oikeus kuin muilla päättää omista asioistaan. Vamma voi kuitenkin vaikuttaa ihmisen kykyyn tehdä päätöksiä. Siksi vammaisella ihmisellä on oikeus saada tukea päätöksien ja valintojen tekemiseen.

Ympäröivä maailma ja muut ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä voit tehdä.

Ihan kuten kirjoitit, sinulla on oikeus päättää mitä puet päällesi. Mutta jos puet talvella sortsit ja t-paidan, sinulle tulee kylmä. Sää ja vuodenaika vaikuttavat siis siihen, millaisia päätöksiä voit tehdä.

Ja ihan kuten kirjoitit, et voi yksin päättää mitä ruokaa toimintakeskuksessa on, koska ruoka on muillekin kuin sinulle. Voit kuitenkin kertoa toimintakeskukselle, millaisia ruokia toivoisit. Ja jos toimintakeskuksessa on tarjolla erilaisia ruokia, voit valita mitä niistä syöt.

Lue myös Tommi Kivimäen blogi-kirjoitus aiheesta.

Saanko päättää itse elämästäni?

Itse olen täysikäinen jo, mutta tuntuu siltä, että mä en itse saa päättää elämästä. Saanko päättää itse elämästäni?

Vastaus:

Sinulla on kaikkien muiden ihmisten tavoin itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että saat lähtökohtaisesti päättää itse asioistasi.

Esimerkiksi vanhemmat eivät päätä täysi-ikäisen ihmisen puolesta tämän asioita.

Poikkeuksena on tilanne, jossa esimerkiksi kehitysvammaiselle ihmiselle on määrätty edunvalvoja. Edunvalvoja päättää yleensä isommista raha-asioista. Hänen mielipidettään voidaan kysyä myös esimerkiksi asumiseen liittyvissä asioissa.

Edunvalvojan määräyksessä sanotaan, millaisissa asioissa edunvalvoja voi toimia yhdessä sinun kanssasi tai sinun puolestasi.

Jos sinulla on edunvalvoja, saat kuitenkin päättää itse monista henkilökohtaisista asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi parisuhdeasiat ja arjen valinnat. Sinulla on oikeus päättää esimerkiksi siitä, mitä teet vapaa-ajallasi ja miten pukeudut.

Edunvalvonnan lisäksi mahdollisuuksiasi päättää omista asioistasi voivat rajoittaa myös kunnan palvelut, joita tarvitset esimerkiksi asumiseen.

Kunta päättää siitä, miten nämä palvelut järjestetään. Kunnan pitää kuitenkin kysyä sinun mielipidettäsi siitä, millaisia palveluja sinä haluat. Kunnan pitää myös huomioida sinun mielipiteesi ja toiveesi, kun se päättää sinun palveluistasi.

Sinun perusoikeuksiasi ei saa rajoittaa kunnan palveluissa kuin poikkeustilanteessa. Sinulla on esimerkiksi oikeus liikkua vapaasti. Oikeuttasi liikkua vapaasti saa rajoittaa vain silloin, jos vapaa liikkuminen vaarantaa vakavasti sinun tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden.

Vastausta varten on haastateltu Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimiestä Tanja Salismaa.

Onko minulla oikeus kieltäytyä työtoiminnasta?

Miksi kehitysvammaiset joutuvat maksamaan työkeskuksen aterialaskusta 6,50 euroa ja työkeskus maksaa päivältä 2-5 euroa?

Onko minulla oikeus kieltäytyä menemästä työkeskustyöhön, kun en koe tuollaista työtä mielekkäänä? Minusta tuo on kehitysvammaisten hyväksikäyttöä ja ilmaistyötä eli orjatyötä.

Vastaus:

Kehitysvammaisille järjestettävä työtoiminta ei ole työtä, se on sosiaalipalvelu. Työtoiminnasta ei siis makseta palkkaa vaan työosuusrahaa. Työosuusraha on yleensä noin 5 euroa päivässä.

Työtoiminnassa käyvä ihminen maksaa ateriamaksun. Usein maksu on samansuuruinen kuin työosuusraha.

Työtoiminta on vapaaehtoinen palvelu. Siihen ei siis ole pakko osallistua.

Jos haluat luopua työtoimintapalvelusta, ota yhteys omaan sosiaalityöntekijään tai palveluohjaajaan.

Miettikää yhdessä, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Voisitko esimerkiksi saada tukea palkkatyöhön työllistymiseen työhönvalmentajalta?

Kuka päättää minun tienaamista rahoista?

Käyn avotöissä ja saan siitä hiukan rahaa tililleni. Kuka saa päättää niiden rahojen käytöstä: minä, vanhemmat vai ryhmäkodin ohjaajat?

Minusta minä saan itse päättää, mitä ostan niillä rahoilla. Muut sanovat että en saa. Kuitenkin kyseessä on vain melko pieni raha, vain vähän yli 20 euroa kuussa. Enkä minä käytä sitä tyhmiin ostoksiin, enkä joka kuukausi käytä sitä ollenkaan.

Vastaus:

Saat päättää itse siitä, miten käytät avotyöstä saamasi rahan eli työosuusrahan. Jos haluat, voit avata oman pankkitilin työosuusrahalle.

Edunvalvoja ei päätä rahoista, jotka olet itse ansainnut. Jos työosuusraha ei riitä tarpeellisiin menoihin, edunvalvojan pitää antaa sinulle myös käyttörahaa.

Sinulla on oikeus päättää itse työosuusrahasta ja käyttörahasta. Joskus kannattaa kuitenkin jutella luotettavan ihmisen kanssa siitä, miten rahat kannattaa käyttää.

Vastausta varten on haastateltu Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimiestä Tanja Salismaa.

Onko kehitysvammaisella oikeus seurustella?

Onko kehitysvammaisilla oikeus seurustella? Jotkut päättää sen asioista, eikä se saa vapaasti seurustella. Jotkut päättää kaveruuden poikki.

Vastaus:

Jokaisella on oikeus seurustella ja solmia ystävyyssuhteita. Joskus seurustelu- ja kaverisuhteet voivat päättyä, mutta se on seurustelukumppanien tai kaverusten välinen asia.

Onko joku ollut huolissaan sinusta tai seurustelusuhteestasi? Auttaisiko, jos keskustelisitte asiasta? Silloin molemmat voivat kertoa oman mielipiteensä.

Kuka päättää, pystyykö kehitysvammainen hoitamaan lasta?

Jos kehitysvammainen saa lapsen, niin kuka sen päättää, että pystyykö hän hoitamaan lasta vai ei? Jos kehitysvammainen ei saa hoitaa omaa lastaan, niin saako hän silti tavata lasta?

Vastaus:

Suomessa laki määrää, millaista hoitoa ja huolenpitoa lapsen pitää saada. Laki on nimeltään lastensuojelulaki. Laki määrää, että lastensuojelun työntekijän eli sosiaalityöntekijän pitää auttaa vanhempia, jos he tarvitsevat apua lapsenhoitoon.

Apu voi olla esimerkiksi sitä, että perhetyöntekijä tulee perheen kotiin opastamaan vanhempia.

Joskus vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta, vaikka he saavat siihen apua. Silloin lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi päättää, että lapsi otetaan huostaan.

Huostaanotto tarkoittaa sitä, että vanhemmat eivät saa enää päättää kaikista lapsen asioista. Lapsi myös sijoitetaan kodin ulkopuolelle sijaishuoltoon eli hän muuttaa pois kotoa vanhempiensa luota. Vanhemmat saavat kuitenkin yhä tavata lastaan.

Sijaishuolto voi kestää vain vähän aikaa tai useita vuosia. Lapsen sijaishuolto jatkuu niin kauan, kun vanhemmat eivät pysty huolehtimaan hänestä.

Huostaanotto ja sijaishuolto on kuitenkin vasta viimeinen keino, jolla lasta autetaan. Ensin sosiaalityöntekijä yrittää auttaa koko perhettä muilla keinoilla.

Vastaus perustuu Lapsen sijaishuolto -oppaaseen. Oppaassa on lisää tietoa vanhemmuudesta ja lastensuojelusta. Opas on selkokielinen ja sen on tehnyt Kehitysvammaisten Tukiliitto.

Lataa opas pdf-muodossa tästä linkistä: Lapsen sijaishuolto -opas

Saanko päättää sisustamisesta?

Olen huomannut, että semmoista asennetta vammattomien suunnalta ilmenee, että en saisi tehdä mitään päätöksiä itse, koska minulla on lieväasteinen kehitysvamma tai pikemminkin heikkolahjaisuus.

Kun muutin omaan kotiin, niin toiset päättivät, että mitä tavaroita saan ottaa mukaan ja miten koti sisustetaan. Minun mielipidettä ei kysytty. En saanut edes olla paikalla, kun kotia sisustettiin.

Muutenkin minun pitäisi aina puhua kaikista asioista esimerkiksi vanhempien kanssa vaikka olen jo aikuinen. En saisi tehdä mitään päätöksiä itse.

Vastaus:

Jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan.

Juttele niiden ihmisten kanssa, jotka mielestäsi päättävät puolestasi. Kerro heille, miltä sinusta tuntuu. Kerro, että haluaisit päättää enemmän omista asioistasi. Miettikää yhdessä, miten tämä onnistuisi.

Omista asioista päättäminen ei ole aina helppoa. Kaikki tarvitsevat joskus tukea päätösten ja valintojen tekemiseen.

Miettikää yhdessä esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Mistä asioista haluat päättää itse?
  • Millaisiin päätöksiin haluat tai tarvitset muiden tukea?
  • Kenen apua haluat päättämiseen?
  • Millaista tukea haluat tai tarvitset asioista päättämiseen?

Saako kehitysvammainen päättää itse mistään?

Saako kehitysvammainen aikuinen päättää itse mistään omista asioistaan? Minä en ainakaan saa. Melkein kaikkeen pitää kysyä lupaa. Joskus tuntuu, että mitään ei saa tehdä ilman lupaa tai tulee rangaistus. Edes vessassa ei kai saisi käydä, jos ei ole lupaa.

Vastaus:

Kyllä kehitysvammaisen aikuisen pitäisi saada päättää omista asioistaan.

Voisitko jutella asiasta niiden ihmisten kanssa, joilta sinun pitää pyytää lupaa? Voisit kertoa heille, miltä sinusta tuntuu. Kerro, että haluaisit päättää enemmän omista asioistasi.

Vernerin selkosivuilla on harjoituksia ja kysymyksiä, joiden avulla voit suunnitella omaa elämääsi. Harjoitusten avulla voit miettiä, mitkä asiat ovat elämässäsi hyvin ja mitä haluaisit muuttaa. Suunnittelusta on apua, kun haluat päättää enemmän omista asioistasi.

Oman elämän suunnitteluun liittyviä harjoituksia.