Itsemääräämisoikeus ja kommunikointi

Ihminen ilmaisee mieltymyksiään ja valintojaan kommunikoimalla. Jokainen voi ja osaa kommunikoida - riippumatta siitä, miten vammainen tai vammaton hän on. Aivan jokainen pystyy myös tekemään päätöksiä, kunhan saa siihen riittävästi ja itselleen sopivaa tukea.

Kommunikoinnin jatkumo

Kommunikointina voidaan pitää kaikkea toimintaa, esimerkiksi:

  • hengityksen rytmiä
  • ilmeitä
  • asentoa
  • liikettä ja toimintaa
  • eleitä ja ääntelyä
  • puhetta
  • viittomista
  • kuvien osoittamista.

Viestinnän kehittymistä kuvaa jatkumo, jonka toisessa päässä on tiedostamaton, toiminnalla, ilmeillä, eleillä ja olemuksella tapahtuva viestintä ja toisessa päässä tietoinen, puhumalla tai muilla symbolisilla keinoilla, kuten viittomilla tai kuvilla viestiminen.

Jokainen meistä sijoittuu kommunikoidessaan johonkin kohtaa tätä jatkumoa ja viestii kaiken aikaa sekä tiedostamattomasti että tietoisesti.

Haukotteleminen, silmien sulkeminen, valpas asento tai nauruun purskahtaminen eivät useinkaan ole tietoista viestintää, mutta kumppanit tekevät niiden perusteella päätelmiä esimerkiksi siitä, miten kiinnostuneita me olemme jostakin asiasta. Voimme käyttää näitä samoja keinoja myös tietoisesti mielipiteemme kertomiseen tai ilmaista asiamme puhumalla tai vaikkapa kirjoittamalla.

Kommunikoinnin ja itsemääräämisen jatkumo

Kommunikoinnin ja itsemääräämisen jatkumo

Herkisty havainnoimaan kumppanisi viestintää

Joidenkin ihmisten kommunikointitaidot eivät koskaan kehity tarkoituksellisen ja tietoisen kommunikoinnin tasolle. He eivät myöskään ymmärrä, jos heille yrittää selittää asioita pelkästään puhumalla. Tästä huolimatta he pystyvät tekemään päätöksiä ja valintoja, jos läheiset ymmärtävät heidän viestejään ja osaavat ottaa heidän mielipiteensä huomioon erilaisissa päätöksentekotilanteissa.

Henkilö voi toteuttaa itsemääräämistään esimerkiksi kieltäytymällä tai hyväksymällä ja sitä kautta vaikuttaa omassa arjessaan esiin tuleviin tilanteisiin. Jos hän esimerkiksi ahdistuu meluisassa tilanteessa tai sylkee pois hänelle tarjotun ruoan, kumppanit voivat päätellä, että hän ei pidä kovista äänistä tai tietystä mausta ja voivat muokata tilanteita toisenlaisiksi. Tai jos hän esimerkiksi aktivoituu tietystä musiikista tai nauraa, kun häntä kutitetaan, näitä asioita voidaan lisätä hänen arkeensa.

Esimerkkitapaus Jussi:

”Huomasimme, että ulkoiluretkillä Jussi hakeutui aina aurinkoiseen paikkaan ja nautti silminnähden siitä, kun sai tunnustella auringossa lämmennyttä peltiseinää tai kalliota. Rakensimme Jussin pihalle aidan, jotta hän voisi kotonakin ollessaan nauttia auringon lämmöstä. Joku voisi sanoa, ettei Jussi osaa tehdä päätöksiä - meidän mielestämme Jussi päätti aidan hankinnasta ja osallistui vielä sopivan materiaalinkin valintaan.”

Vinkkejä havainnointiin

  • Havainnoi kumppaniasi erilaisissa tilanteissa oppiaksesi, mikä hänelle on tärkeää.
  • Tutki, mistä asioista hän pitää ja mistä hän ei pidä sekä sitä, millaisilla tavoilla hän ilmaisee tämän.
  • Tarjoa hänelle erilaisia kokemuksia ja seuraa tarkasti, miten hän reagoi.
  • Muokkaa tilanteita ja ympäristöä niin, että hänen mielipiteensä tulee kuulluksi.
  • Tarjoa mukavaa yhdessäoloa ja anna hänen päättää, mitä teette.
  • Tutki myös omaa vuorovaikutustapaasi, mikä toimii ja mitä voit tehdä lisää.
  • Kerro havainnoistasi myös muille ihmisille.

Tarjoa mahdollisuuksia tehdä valintoja

Mielipiteen ilmaiseminen vahvistuu ympäristön tuella. Kun ihminen saa riittävästi kokemuksia siitä, että hänen mielipiteitään kuunnellaan ja hänen viesteistään seuraa jotakin, on mahdollista, että hän alkaa ilmaista toiveitaan entistä tarkoituksellisemmin ja määrätietoisemmin. Uusien kokemusten ja kokeilemisen avulla hän oppii myös tuntemaan itseään yhä paremmin ja tietämään, mitä asioita hän haluaa elämäänsä.

Arki on täynnä tilanteita, joissa voi harjoitella valintojen tekemistä yhdessä. Valintojen harjoittelu kannattaa aloittaa konkreettisista, tilanteessa läsnä olevista asioista ja korkeintaan kahdesta vaihtoehdosta.

Merkkien, kuvien tai muiden symbolien ymmärtäminen auttaa henkilöä tekemään myös välittömän tilanteen ulkopuolisia valintoja (esim. mitä haluan tehdä huomenna). Mitä abstraktimmasta tai monimutkaisemmasta päätöksestä on kyse, sitä suurempi merkitys on sillä, miten hyvin kumppanit tuntevat henkilön ja hänen mieltymyksensä ja miten he osaavat sen perusteella päätellä hänen mielipiteensä asiasta.

Esimerkkitapaus Tiina:

”Tiina harjoittelee kahdesta vaihtoehdosta valitsemista. Ohjaaja ottaa esille kahdet housut ja pyytää valitsemaan niistä mieluisat. Tiina osoittaa kädellä punaisia housuja. Lopuksi ohjaaja kysyy kyllä/ei -korttien avulla, haluaako Tiina lähteä ulos vai jäädä sisälle katsomaan telkkaria. Tiina näyttää hämmentyneeltä, koska hänen kanssaan on vasta alettu harjoitella kuvasymboleja. Ohjaaja päättää valmistaa ulkoiluun ja TV:n katseluun liittyvät kuvakortit ja harjoitella valintaa ensin niiden avulla.”

Tutustu myös tuettuun päätöksentekoon.

Vinkkejä mahdollisuuksien tarjoamiseen

  • Tarjoa konkreettisia vaihtoehtoja, lähde liikkeelle esineistä.
  • Käytä valitsemisen tukena henkilölle tuttuja keinoja ja merkkejä (esim. eleitä, viittomia, kuvia, valintatauluja jne.) ja käytä myös itse niitä kommunikoidessasi.
  • Mallita kyllä/ei -symbolien käyttöä eleillä (esim. peukku ylös / alas) tai kuvilla.
  • Havainnoi, mikä tapa osoittaa valinta on henkilölle luontevin (esim. toiminta, katse, kädellä osoittaminen, nyökkääminen tai pään pudistaminen).
  • Havainnoi, millaisia spontaaneja valintoja kumppanisi tekee - tue häntä yhä itsenäisempään päätösten tekemiseen.
  • Tarjoa monipuolisesti uusia kokemuksia erilaisista asioista ja valintatilanteista.

Tue mielipiteen ilmaisemista ja tarjoa apuasi tarvittaessa

Suuri osa kehitysvammaisista ihmisistä kykenee tai oppii vähitellen aktiiviseen ja oma-aloitteiseen päätöksentekoon, eivätkä he ole riippuvaisia kumppaneiden heille tarjoamista vaihtoehdoista. Heillä on toimivia keinoja ilmaista itseään ja rohkeutta kertoa, mitä asioita he pitävät tärkeänä ja mitä he haluavat tehdä tai muuttaa omassa elämässään.

Elämässä voi tästä huolimatta tulla vastaan tilanteita, joissa tarvitaan kumppaneiden tukea asian ymmärtämiseen, erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen ja päätöksen toteuttamiseen.

Esimerkkitapaus Jaana:

”Jaana haluaisi oppia kulkemaan itsenäisesti bussilla. Ohjaaja valmisti matkustamiseen liittyviä kuvia ja keskusteli siihen liittyvistä asioista Keskustelumaton avulla. Keskustelussa selvisi, että Jaanan mielestä bussilla kulkeminen (pysäkille meno, oikean bussin valinta, oikealla pysäkillä pois jääminen) sujuvat, mutta matkakortin lukulaitteen käyttö jännittää. Ohjaaja ja Jaana sopivat, että sitä voidaan aluksi harjoitella yhdessä.”

Vinkkejä mielipiteen ilmaisun tukemiseen

  • Osoita olevasi aidosti kiinnostunut kumppanisi asiasta.
  • Kuuntele rauhassa hänen näkemyksiään.
  • Kerro myös omia pohdintojasi ja kokemuksiasi.
  • Kysy lisää, auta häntä pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.
  • Hankkikaa lisätietoa, tehkää yhdessä erilaisia kokeiluja ja keskustelkaa kokemuksistanne.
  • Käytä kuvia keskustelun ja ajatusten jäsentämisen tukena (esim. Keskustelumatto)

Itsemääräämisen taidot vahvistuvat vuorovaikutuksessa

Mielipiteenilmaisun ja itsemääräämisen tukemisessa toimivat samat lainalaisuudet kuin muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Taitava kommunikointikumppani on LOVIT eli

  • On läsnä, kiinnostunut kumppanistaan, halukas ymmärtämään hänen näkökulmaansa.
  • Odottaa, havainnoi, kuuntelee.
  • Vastaa, huomaa toisen viestin, tulkitsee mitä viesti tarkoittaa ja toimii sen mukaisesti.
  • Mukauttaa omaa ilmaisuaan ja tukemisen tapojaan kumppaninsa tarpeita vastaavaksi.
  • Tarkistaa, ymmärsikö itse kumppanin viestin oikein. Kysyy lisää jos ei ymmärrä tai tarkistaa, miten kumppani ymmärsi oman viestin. Tarivittaessa selventää tai ilmaisee oman viestinsä toisin.