Lukutukitoiminta

Lukutuki auttaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai jotka eivät enää pysty itse lukemaan esimerkiksi kehitysvamman, muistisairauden tai korkean iän takia.

Lukutuki tarkoittaa vammais- tai vanhustyön työntekijää, jonka yhtenä työtehtävänä on auttaa asiakkaita lukemisessa ja toimia lukemisen tukena.

Lukutuki

  • auttaa asiakkaita kaikenlaisessa lukemisessa ja lukee ääneen,
  • järjestää asiakkaille säännöllisesti lukuhetkiä,
  • avustaa asiakkaita kirjastokäyntien yhteydessä ja tekee yhteistyötä kirjaston kanssa,
  • innostaa työtovereita, omaisia ja vapaaehtoisia lukemaan asiakkaille ääneen,
  • osallistuu lukutukitoiminnan arviointiin, kehittämiseen ja seurantaan omassa yksikössään.

Lukutuki työskentelee siellä, missä asiakkaat asuvat tai viettävät aikaansa, kuten asumispalveluyksikössä tai toimintakeskuksessa.

Myös vapaaehtoiset ääneen lukijat voivat auttaa lukemisessa. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta täydentää ammatillista lukutukitoimintaa.

Lukutukitoiminnan hyödyt

Lukeminen on hankalaa monelle kehitysvammaiselle, hyvin iäkkäälle ja muistisairaalle ihmiselle. Ilman lukemisen apua moni heistä on vaarassa syrjäytyä kielellisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.

Lukutukitoiminnalla on havaittu olevan monia myönteisiä vaikutuksia kehitysvammaisten, hyvin iäkkäiden ja muistisairaiden ihmisten hyvinvointiin.

Lukutukitoiminta

  • turvaa tiedonsaantia ja vahvistaa osallisuutta,
  • antaa mahdollisuuden lukuelämyksiin, jotka avartavat kokemuspiiriä,
  • tuo mielekästä sisältöä arkeen ja yksikön viikko-ohjelmaan,
  • virkistää ja piristää sekä rauhoittaa ja rentouttaa,
  • tukee ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia taitoja,
  • vahvistaa yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta yksikössä.

Lukuhetki tukee vuorovaikutusta

Lukutuki järjestää lukuhetkiä sekä pienryhmille että asiakkaille kahden kesken. Lukutukitoiminnassa lukeminen on kohtaamisen ja vuorovaikutuksen työväline. Lukuhetki on läsnäolon ja yhdessäolon hetki, johon asiakas saa osallistua sellaisena kuin on, vailla suorituspaineita.

Teksti, jonka lukutuki lukee ääneen, tarjoaa lähtökohdan vuorovaikutukselle. Ihmisen on usein helpompi ja luontevampi kertoa omista kokemuksistaan ja käsityksistään, kun hän on ensin kuullut jutun tai tarinan jonkun toisen ihmisen kokemuksista.

Vinkkejä lukutukitoiminnan käynnistämiseen

Lukutukitoiminta on toimiva, yksinkertainen ja edullinen tapa tukea asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta vammais- ja vanhustyön arjessa.

Lukutukitoiminnassa lukeminen on työyhteisön yhteinen toimintatapa edistää ja tukea asiakkaiden hyvinvointia. Yksikössä on suositeltavaa tehdä tietoinen päätös siitä, että lukutukitoiminta on osa säännöllistä ja jatkuvaa toimintaa. On tärkeää, että johto ja koko työyhteisö sitoutuvat toiminnan käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Esimiehen tärkeänä tehtävänä on mahdollistaa toiminnan edellyttämät resurssit. Ideoita ja vinkkejä lukutukitoiminnan käynnistämistä varten on koottu esimiehen muistilistaan (.pdf-tiedosto, selkokeskus.fi). Lukutukitoiminnan käynnistäminen yksikössä lähtee siitä, että esimies lähettää yksikköä kohden 1-2 työntekijää lukutukikoulutukseen.

Lukutuen käyttämät aineistot

Lukutuki hyödyntää lukuhetkissä usein selkokielisiä aineistoja. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokirjat ovat monelle kehitysvammaiselle ja muistisairaalle ihmiselle lähes ainoita kirjoja, jotka antavat mahdollisuuden kokonaiseen lukuelämykseen. Lukutuki lukee asiakkaille ääneen usein myös Selkosanomat -uutislehteä, joka sopii hyvin selkokielen käyttäjille ajankohtaistiedon kanavaksi.

Lisätietoa 
  • Kartio, Johanna (toim.) (2009): Selkokieli ja vuorovaikutus. Oppimateriaalikeskus Opike.
  • Rutenberg, Johanna: Ruotsissa lukuohjaaja turvaa oikeuden lukemiseen. Teoksessa Leskelä, Leealaura ja Virtanen, Hannu (toim.) (2006) Toisin sanoen. Selkokielen teoriaa ja käytäntöä, 203-211.
  • Virtanen, Hannu (2009): Selkokielen käsikirja. Oppimateriaalikeskus Opike.