Emotionaalinen tuki

Jokainen ihminen tarvitsee elämässään muita ihmisiä. Saamme toisiltamme niin konkreettista apua kuin henkistä tukeakin.

Kehitysvammaisten henkilöiden saamat avun ja tuen muodot painottuvat useimmiten konkreettiseen tekemiseen ja asioiden hoitoon (kuten siivous, kaupassa käyminen). Arjen sujumisen ja henkilön hyvinvoinnin näkökulmasta emotionaalinen, henkinen tuki on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin konkreettisempi apu ja tuki.

Emotionaalista tukea voi luonnehtia henkiseksi tueksi. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi toisen henkilön kuuntelemista, hänen kanssaan keskustelemista, ylipäätään läsnäoloa tilanteessa tai vaikkapa kosketusta.

Tavallisimmin ihmiset saavat emotionaalista tukea läheisistä ihmissuhteista. Jaamme kaikkein merkityksellisimmät asiat ja tuntemuksemme niiden ihmisten kanssa, joihin luotamme ja joihin meillä on vahva tunneside.

Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla merkityksellisiä ihmissuhteita saattaa olla vähän, ja heidän sosiaaliset verkostonsa voivat olla hauraat. Kehitysvammaisten henkilöiden ihmissuhteiden syntymisen ja ylläpitämisen tukemisessa onkin ymmärrettävä näiden suhteiden merkityksellisyys emotionaalisen tuen lähteenä. Myös vertaistuki on loistava voimavara erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

Monen kehitysvammaisen henkilön kohdalla merkittävä emotionaalisen tuen lähde on erilaisissa palveluissa työskentelevät työntekijät. Työntekijät ovat kuvanneet omaa rooliaan muun muassa asukkaan puolen pitäjänä ja luottohenkilönä, keskustelukumppanina ja välittäjänä.

Arjessa haasteeksi voi muotoutua se, että keskustelutarpeita tulisi kyetä ennakoimaan, jotta keskusteluhetket voitaisiin sijoittaa sellaisiin ajankohtiin, jolloin ei ole menossa mitään kiireellistä. Emotionaalisessa tuessa on kuitenkin tärkeää se, että tukea on saatavilla silloin, kun sitä tarvitsee. Jotkut asiat voivat odottaa, toiset eivät. On eri asia odottaa sitä, että joku tulee auttamaan siivouksessa kuin jäädä yksin miettimään jotakin mieltä kuohuttavaa ja ehkä pelottavaakin asiaa.

  • Erilaiset tukikeskustelukäytännöt ovat tarvittaessa hyvä lisä, mutta ne eivät voi korvata arkista emotionaalista tukea.

Emotionaalista tukea on usein vaikea konkretisoida ja sen ennakointia ja tuen tarpeen määrää yksilötasolla on käytännössä usein mahdotonta arvioida. Kuitenkin emotionaalinen tuki on monien henkilöiden kohdalla jopa kaikkein keskeisin avun ja tuen muoto, jonka puuttuminen voi aiheuttaa arjessa erilaisia ongelmatilanteita.

Emotionaaliseen tukeen liittyvien kysymysten tarkastelu on tärkeää, koska kehitysvammaiset henkilöt ovat yhä enemmän osa yhteiskuntaa ja omaa lähiyhteisöä. Esimerkiksi omaan elämään liittyvien valintojen tekeminen voi hämmentää henkilöä, jolla on erityisen tuen tarvetta.

Emotionaalisen tuen tarpeet ovat yksilöllisiä

Emotionaaliset tuen tarpeet ovat muiden avun ja tuen tarpeiden tapaan hyvin yksilöllisiä. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla usein keskeisintä on auttaa heitä asioiden ymmärtämisessä. Tuen tarpeita syntyy arkisesta elämästä, erilaisissa vastaan tulevissa tilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa.

Tuen tarpeiden taustalta voi löytyä vaikkapa erilaisia ihmissuhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen liittyviä asioita. Myös maailman tapahtumien ymmärtäminen voi olla vaikeaa, oman paikan ja polun löytäminen elämässä voi pohdituttaa tai jokin traaginen tapahtuma omassa lähiympäristössä tai maailmalla voi askarruttaa.

Arjessa vastaantulevien asioiden lisäksi emotionaalista tuen tarvetta aiheuttavat erilaiset kriisi- ja muutostilanteet, jotka ovat usein ilmetessään hyvin akuutteja ja edellyttävät intensiivistä tukea siinä hetkessä.

Yksilölliset tavat reagoida

Ihmiset reagoivat eri asioihin hyvin eri tavoin, mutta myös erilaisella aikajänteellä. Olennaista on tuntea henkilön tavat reagoida asioihin ja räätälöidä sen pohjalta henkilölle tilanteessa parhaiten sopiva tuki.

  • Siinä missä toinen tarvitsee paljon keskusteluapua voidakseen ymmärtää ja käsitellä jotakin asiaa tai tapahtumaa, voi toinen ohittaa asian olankohautuksella.
  • Esimerkiksi läheisen kuolema ei välttämättä herätäkään henkilössä odotetunkaltaista, välitöntä reaktiota. Reaktio ja emotionaalisen tuen tarve voivat ilmetä vasta myöhemmin, jopa vuosien kuluttua.

Jollekin on tärkeää saada keskusteluapua päivittäin, jotta voi peilata omia ajatuksiaan. Joku toinen pohtii asioita itsekseen ja hakeutuu keskustelemaan vasta kun tuen tarve muuttuu suuremmaksi tai akuutiksi. Olennaista tukemisessa on pysähtyä asian äärelle silloin, kun on sen aika. On tunnistettava asian merkityksellisyys ja sen mittasuhteet kyseessä olevan henkilön kohdalla.

Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla yksi merkittävä emotionaalista tuen tarvetta aiheuttava tekijä on tunne siitä, ettei välttämättä voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä samassa määrin kuin muut, tai se ettei voi tehdä samoja asioita ja valintoja. Oman elämän haltuun ottaminen ja sen tukeminen ovat emotionaalisen tuen näkökulmasta erittäin merkittäviä asioita. Moni tarvitsee tukea voimaantuakseen puhumaan itse omasta puolestaan.

Tuen tarpeet voivat liittyä myös henkilön omaan kasvuun ja identiteettiin. Kuka minä olen? Olenko erilainen kuin muut? Onko minulla elämässäni samanlaisia mahdollisuuksia kuin muilla? Löydänkö puolison, voinko perustaa perheen? Millaista työtä haluan ja voin tehdä? Miltä tulevaisuuteni näyttää? Nämä ovat esimerkkejä elämän suurista kysymyksistä, joiden käsittelyyn tarvitaan tukea.

Emotionaalisen tuen tarpeiden selvittäminen

Emotionaalisen tuen tarpeiden selvittämisessä olennaisinta on antaa aikaa kehitysvammaiselle henkilölle. Yhdessä vietetyn ajan, keskustelemisen ja erilaisten työskentelytapojen kautta saadaan henkilöltä itseltään tietoa, jonka pohjalta emotionaalista tukea voidaan lähteä suuntaamaan.

Millaiset asiat henkilöä itseään kulloinkin mietityttävät? Millaista apua ja tukea hän haluaa näiden asioiden käsittelyyn, minkä hän kokee omalla kohdallaan parhaaksi tavaksi? Entä millä tavoin henkilö itse toivoo tulevansa tuetuksi niissä tilanteissa, kun asiat eivät olekaan niin hyvin?

Muun muassa tällaisten kysymysten kautta voidaan rakentaa yhteisiä hetkiä, joissa voidaan pohtia yksilöllisiä emotionaalisen tuen muotoja. Henkilön ja hänet hyvin tuntevien ihmisten kanssa keskustelu, työskentely ja arjen jakaminen tuottavat tietoa myös emotionaalisista tuen tarpeista. Osa tiedosta voidaan saada suoraan kysymällä henkilöltä itseltään, osa voi rakentua arjessa tehdyistä havainnoista.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi etusijalle

Emotionaalisten tuen tarpeiden selvittelyssä on tärkeää muistaa koko hyvinvoinnin tukemisen näkökulma. Mitkä ovat niitä asioita, jotka auttavat henkilöä voimaan hyvin? Miten nämä asiat näkyvät arjessa, miten niitä saataisiin lisättyä? Millaisia vahvuuksia henkilöllä on, missä asioissa hän on hyvä ja millaisia mahdollisuuksia hänellä on hyödyntää vahvuuksiaan arjessa? Tällaisten asioiden käsittely voi osaltaan auttaa rakentamaan positiivista minäkuvaa ja itsetuntoa sekä tukea niitä.

Olennaista on paitsi saada tietoa henkilöltä itseltään hänen ajatuksistaan, myös auttaa häntä jäsentämään ja konkretisoimaan asioita. Työskentelyssä voi käyttää apuna erilaisia tapoja ja menetelmiä, jotka voivat auttaa ja tukea työskentelyä. Työskentelyn tukena voi hyödyntää yksilökeskeiselle työotteelle rakennettuja tukimateriaaleja. 

Apuvälineitä emotionaalisten tuen tarpeiden selvittämiseen

Emotionaalisen tuen tarpeet eri ikäkausina

Vaikka emotionaaliset tuen tarpeet ovat yksilöllisiä, liittyy eri ikäkausiin tiettyjä tyypillisiä piirteitä. 

Nuoruus

Nuoren, aikuistuvan henkilön elämässä tapahtuu paljon muutoksia niin oman itsen kuin konkreettisten asioidenkin tasolla. Aikuiseksi kasvaminen ei aina ole helppoa.

Samaan aikaan tulevaisuuteen liittyvät kysymykset saattavat mietityttää: Mitä elämältäni haluan? Millaisen kodin, millaisen työn? Mitä haluan tehdä, miten aikaani viettää ja kenen kanssa? Katkeavatko merkitykselliset ihmissuhteet koulun päättymisen myötä? Miten löydän itselleni puolison ja voinko perustaa perheen? Itsetuntemus ja itseluottamus - millaisiksi nämä ovat matkan varrella rakentuneet?

Halu elää mahdollisimman itsenäistä elämää voi olla suuri, mutta samaan aikaan avun ja tuen tarpeet ovat kuitenkin läsnä. Tässä elämänvaiheessa henkilö voi alkaa uudella tavalla pohtia sitä, ovatko omat mahdollisuudet samanlaiset kuin kaikilla muilla esimerkiksi jatko-opintojen, työllistymisen tai asumisen suhteen.

Aikuisuus

Aikuisuudessa korostuvat omannäköinen elämä, yksilöksi ja aikuisuuteen kasvaminen, samoin kuin itsensä hyväksyminen. Viimeistään tässä vaiheessa moni on irtaantunut vanhemmistaan ja muuttanut pois lapsuudenkodistaan. Yksi keskeisistä asioista on mielekkään työn löytäminen - tunne siitä, että tekee jotakin hyödyllistä.

Rakkauteen liittyvät asiat, läheisen ihmissuhteen löytäminen, parisuhteessa eläminen tai omista toiveista huolimatta mahdollinen kumppanin puuttuminen voivat vaatia työstämistä. Aikuisena voi myös löytää uudenlaisia rooleja muista huolehtimisen kautta. Omien vanhempien hyvinvointi ja pärjääminen sekä heidän mahdollisen kuolemansa pohtiminen voivat tulla ajankohtaiseksi. Toisaalta saattaa löytyä uusia rooleja setinä ja täteinä.

Kaiken keskellä minä ei välttämättä ole kehittynyt, ja omat mielipiteet saattavat pohjimmiltaan olla muiden ihmisten mielipiteitä. Arjessa voi ilmetä opittua avuttomuutta, myös uskonpuutetta omiin kykyihin. Henkilö voi tulla kohdelluksi ikuisena lapsena, jonka parhaan tietää aina viime kädessä joku muu.

Ikääntyminen

Ikääntyvät kehitysvammaiset ovat henkilöitä, joilla on hyvin monenlaisia elämäntarinoita. Heillä on erilaisia kokemuksia siitä, millä tavoin heihin on eri ikäkausina suhtauduttu, millaisia rooleja heillä on elämänsä varrella eri yhteisöissä ollut ja millaiseksi itse kunkin elämänpolku on matkan varrella muotoutunut. Taustalla saattaa olla traumaattisiakin elämänkokemuksia.

Ikääntyessä huolet liittyen omaan terveydentilaan ja mahdollisiin sairauksiin usein lisääntyvät. Mitä joku sairaus tarkoittaa ja miten sen kanssa voi elää? Myös oman kuoleman pohtiminen voi olla asia, johon tarvitaan emotionaalista tukea.

Toisaalta ikääntyminen ja elämänkokemus ovat voineet vahvistaa ja lujittaa omaa positiivista minäkuvaa siinä määrin, etteivät elämän kriisit ja tapahtumat välttämättä aiheutakaan emotionaalisen tuen tarvetta samalla tavoin kuin nuorempana.

Kun emotionaalinen tuki ei riitä

Toisinaan ollaan tilanteessa, jossa ihmisenä ihmiselle oleminen, läsnäolo, kuuntelu ja keskusteluapu eivät enää riitä, vaan tarvitaan ammattiapua. Näissäkin tilanteissa ammattiavun ohella arjessa annettavalla emotionaalisella tuella on kuitenkin erittäin suuri merkitys.