Mistä avustaja tai kaveri mukaan?

Keharikaveritoiminta

Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry kouluttaa vapaaehtoisia kavereita kehitysvammaisille. Keharikaveritoiminta yhdistää kaksi ihmistä, joista toisella on kehitysvamma ja toisella ei. Kaverin voi saada, jos on yli 12-vuotias ja asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Vapaaehtoinen kaveri on aina täysi-ikäinen.

Keharikaverin kanssa tehdään asioita, jotka kiinnostavat kaveruksia. Kaveri voi auttaa tarvittaessa esimerkiksi leffalippujen ostamisessa tai ravintolassa tilauksen tekemisessä. Keharikaverin tehtävänä ei kuitenkaan ole ohjata tai avustaa, sillä hän ei ole kehitysvamma-alan ammattilainen eikä henkilökohtainen avustaja.

Kaveritapaaminen on noin kerran kuukaudessa, kaverusten aikatauluista riippuen.

Keharikaverille ei makseta palkkaa, mutta yhteisistä kuluista vastaa kehitysvammainen henkilö. Yhteisiä kuluja voivat olla esimerkiksi pääsyliput tai hampurilaiset. Keharikaveri on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n vapaaehtoinen, eikä hänelle saa tulla kuluja toiminnasta.

Kehitysvammaisten Tukiliiton tukihenkilötoiminta

Kehitysvammaisten Tukiliitolla on yli 200 paikallisyhdistystä eri puolella Suomea. Tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä paikalliseen tukiyhdistykseen. Mikäli omalla paikkakunnalla ei ole toimintaa, Tukiliitto auttaa eteenpäin.

"Toiminta räätälöidään kullekin paikkakunnalle sopivaksi. Aluksi selvitetään tukihenkilöiden tarvetta. Sen jälkeen koulutetaan vapaaehtoisia ja organisoidaan tukihenkilötoimintaa", Esa Nyman Kehitysvammaisten Tukiliitosta kertoo. Toiminta on vapaaehtoista tukihenkilöille ja paikallisyhdistyksille. Vain pienessä osassa kaikista paikallisyhdistyksistä on aktiivista tukihenkilötoimintaa.

Esa Nymanin mukaan parhaassa tapauksessa tukihenkilötoiminta olisi osa yhden henkilön toimenkuvaa. Näin on tilanne esimerkiksi Seinäjoen seudun Ystävyys yhdistää -toiminnassa. Tukihenkilötoiminta lähtee liikkeelle tarpeista. Ystävän kanssa voi mennä vaikkapa konserttiin tai kävelylle. Tukihenkilönä voi toimia yksin, pareittain tai ryhmässä. Toiminta voi olla vaikka sitä, että järjestetään porukalla yksittäinen uimahalliretki tai opintomatka.

"Tämä on laaja ajatus siitä, mitä on tukihenkilötoiminta. Tarkkoja sääntöjä ei ole, vain mielikuvitus on rajana", Esa Nyman tiivistää.

Ystävyys yhdistää

Ystävyys yhdistää -toimintaa järjestetään Seinäjoella ja sen lähikunnissa. Toiminnasta vastaa Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, joka on Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistys. Ystävää voivat hakea kaikenikäiset kehitysvammaiset ihmiset. Halukkaita on tässäkin tapauksessa enemmän kuin ystäväkoulutuksen käyneitä.

"Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat maksut sovitaan ystävän ja kehitysvammaisen ihmisen kesken: joskus kehitysvammainen ihminen maksaa molempien pääsymaksut tai muut maksut, toisinaan molemmat maksavat itse omat kulunsa", Satu Laakso Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:stä kertoo.

Tapaamismääriä ei ole sovittu etukäteen, mutta suosituksena on tapaaminen ainakin kerran kuussa. Tällä hetkellä yhdistyksellä on menossa Ystävänkortti-hanke. Sen tarkoituksena on mahdollistaa ystävän tai tukihenkilön maksuton pääsy vapaa-ajan harrastuksiin silloin, kun hän saattaa kehitysvammaista ihmistä.

Ystävä- ja tukihenkilötoiminta, SPR

Suomen Punaisen Ristin ystävävälitys välittää ystäviä ja tukihenkilöitä tarvitseville. Ystävävälityksiä löytyy noin 250 paikkakunnalta. Suomessa on 12 piiritoimistoa, joihin soittamalla saa yhteystiedot lähimmästä ystävävälityspisteestä tai yhdyshenkilöstä. Ystävätoiminta on maksutonta, mutta asiakas huolehtii yleensä matkoista, harrastuksista ja saattamisesta syntyvät kulut. Suuren kysynnän takia kaikille tarvitsijoille ei aina tai kovin nopeasti löydy ystävää.

"SPR:n ystävät ovat pääsääntöisesti käyneet ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan kurssin. Kurssi on yleisluonteinen, ja siinä ei yksityiskohtaisesti käsitellä vammaisen avustamista. Kannattaakin ottaa huomioon, että ystävävälitys ei takaa turvallista saattoapua esimerkiksi paljon tukea tarvitsevalle, vaikeavammaiselle henkilölle", sosiaalipalveluiden koordinaattori Anita Hartikka SPR:stä toteaa.

Seurakuntien lähimmäispalvelu

Kirkolla on lähimmäispalvelutoimintaa monissa seurakunnissa. Vapaaehtoiset auttavat ja saattavat esimerkiksi asioille tai harrastuksiin. Toiminnasta voi kysyä paikallisseurakunnasta tai kirkon erityistyöntekijöiltä.