Kun haet palvelua

Tee aina kirjallinen hakemus

Yleensä palvelua haettaessa täytyy tehdä kirjallinen hakemus. Hakemuksesta tulee käydä selvästi ilmi, mitä palvelua tai tukea haetaan ja missä laajuudessa niitä haetaan. Hakemus kannattaa perustella mahdollisimman huolellisesti varsinkin, jos kyseessä on harkinnanvarainen palvelu. Monesti itselle täysin selvät asiat kannattaa myös kirjoittaa, koska asiat eivät ole päättäjille välttämättä yhtä selviä.

Hakemukseen tulee yleensä aina liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee diagnoosi sekä palvelun tarve. Avuksi saattavat olla myös muut asiantuntijalausunnot kuten esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto. Kuntoutussuunnitelma ja/tai palvelusuunnitelma kannattaa aina laittaa mukaan, jos sellainen on käytettävissä.

Kirjallinen päätös on asiakkaan etu

Asiakkaalla on aina oikeus saada kirjallinen päätös asiassaan, jos hän on tehnyt hakemuksen kirjallisena tai jos hän pyytää kirjallista päätöstä. Kirjallinen päätös on oikeusturvan kannalta tärkeä, koska päätös tulee aina myös perustella. Ainoastaan poikkeustapauksessa päätöksen perustelut voi jättää kirjoittamatta, kuten esimerkiksi silloin, kun päätös on täysin hakemuksen mukainen.

Päätös pitää aina antaa asiakkaalle tiedoksi ja sen tulee sisältää ohjeet, kuinka päätöksestä voi valittaa. Muutoksenhakuaika alkaa aina vasta siitä, kun asiakas on saanut päätöksen ja muutoksenhakuohjeet tiedoksi.

Hakulomakkeet sosiaalityöntekijältä

Ohjeita kunnan palveluiden hakemisesta tai mahdollisesti valmiita hakulomakkeita saat vammaispalveluista vastaavalta sosiaalityöntekijältä. Joidenkin kuntien kotisivuilta voi tulostaa hakulomakkeita. Kelalla on omat lomakkeensa, joita kannattaa kysyä paikallistoimistosta, kuten myös hakuohjeita.

Päätöksistä tiedottaminen perustuu lakiin tiedoksiannosta hallintoasioissa 15.4.1966/232.