Alppiruusu kysyy: Onko muiden ollut vaikea saada autismi-diagnoosia?
Moi.
Minä olen 23-vuotias nainen. Minä asun omassa asunnossa ja minulla käy kaksi kertaa viikossa tuetun asumisen hoitaja.
Minun hoitajani sanoi minulle noin 1,5 vuotta sitten, että olenko miettinyt, että minulla voisi olla autismi. Tämän jälkeen luin paljon tietoa autismikirjosta ja neuropsykiatrisista diagnooseista.
Otin asian puheeksi oman psykiatrini kanssa. Minulle tehtiin psykologin tutkimukset. Tutkimuksien yhteydessä soitettiin äidilleni minun luvallani.
Ennen tätä puhelua jokaisen testikerran jälkeen psykologi sanoi, että tulokseni viittaavat autismikirjoon.
Puhelu äidilleni oli viimeinen osa tutkimuksia.
Puhelun jälkeen kävimme psykologini kanssa yhdessä testitulokset läpi. Hän kertoi, että omien vastauksieni perusteella minulla olisi autismi, mutta äitini puhelun vastauksien ja vanhojen koulupaperien ja kirjoitusten perusteella ei.
Minä en siis saanut autismidiagnoosia.
Sairastin 16 vuotiaana syömishäiriön, jonka aikana minulla oli ääniharhoja. Olen nyt toipunut syömishäiriöstäni ja minulla ei ole ollut enää mitään ääniharhoja.
Sain silti skitsofrenia diagnoosin tutkimusten jälkeen. Minusta tämä diagnoosi on väärä ja olen toistuvasti ottanut tämän puheeksi psykiatrini kanssa ja pyytänyt uusia psykologisia tutkimuksia, koska edellisistä tutkimuksista on jo yli vuosi.
Psykiatrini on kuitenkin minulle töykeä ja sanoo asioita, jotka satuttavat minua, kuten: “Sinulla on vahvoja autistisia piirteitä, mutta sinulla ei ole autismia” tai “Mitkään sinun ongelmistasi eivät voi johtua autismista”.
Tämä tuntuu tosi pahalle. Hän ei myöskään suostu tekemään minulle lähetettä uusiin psykologin testeihin.
Minulla on päivittäin ongelmia, jotka viittaavat mielestäni autismikirjoon, mutta kukaan muu kuin omaohjaajani ja ystäväni eivät ota minua tosissaan.
Minulla on todella voimakasta ääniyliherkkyttä, valoherkyyttä ja muita haasteita aistien kanssa. Kosketus ei tunnu usein hyvältä ja olen todella herkkä tietyille materiaaleille ja joskus en tunne esimerkiksi pissahätää kunnolla ja yöllä tulee pissa sänkyyn.
Minulla on paljon todella voimakkaita erityismielenkiinnon kohteita ja haluaisin puhua vain niistä enimmäkseen. Keräilen paljon asioita ja haluan että kaikki on järjestyksessä.
Jos päiväni rutiinit muuttuvat, tulee minulle paha mieli ja saatan hermostua. Minulla on vain muutama ystävä ja minun on vaikea olla ja toimia sosiaalisissatilanteissa tai lähteä yksin ulos. Olisin mieluiten vain omassa kotona omassa rauhassa.
Tykkään heilutella käsiäni ja kävellä varpaillani ja jos innostun minun on vaikea olla puhumatta lujaa. Tykkään silitellä pehmolelujani ja mukavia materiaaleja ja tykkään tunnustella asioita huulillani ja suullani.
Minusta on tosi kurjaa, että minun on vaikea saada oikeaa apua. Tuetun asumisen hoitajasta on todella paljon apua, mutta toivoisin, että saisin apua autismiin, koska luulen että minulla on se.
Ei ole myöskään kiva syödä psykoosilääkkeitä, kun minulla ei oikeasti ole psykoottisuutta. Lääkkeet väsyttävät minua.
Onko täällä kellään ollut vaikeaa saada autismidiagnoosia?
Haluaisin, että vielä jonain päivänä saisin oikean diagnoosin ja oikeaa apua. Minusta kaikki ansaitsevat saada apua, jos on vaikeaa.
Anteeksi pitkästä tekstistä, kiitos jos luit loppuun asti.