Nautin opiskelusta ryhmässä

Esa Peltonen asuu Tikkakoskella. Hän on opiskellut kokiksi, järjestyksenvalvojaksi ja puutarhuriksi.

Tässä haastattelussa Esa kertoo opinnoistaan.

Mitä olet opiskellut?

Minulla on kokin tutkinto, tarjoilijapuolen koulutus, järjestyksenvalvojan koulutus, puutarhurin tutkinto ja liikunnan perustutkinto.

Olen tehnyt vaikka mitä.

Millaista opiskelu oli?

Olihan se aika rankkaa, kun opiskelin ja tein töitä samaan aikaan, että sain rahaa. Mutta tykkäsin.

Mä nautin opiskelusta ryhmässä. Opiskellessa saa kavereita.

Oletko tehnyt opintojasi vastaavaa työtä?

Olen. Teen koko ajan keikkatyötä: Puutarhurin, järjestyksenvalvojan, keittiöalan ja henkilökohtaisen avustajan hommia.

Onko sinulla koulutusta henkilökohtaisen avustajan työhön?

Ei. Siihen ei tarvitse koulutusta. Riittää, että on intoa ja halua auttaa toisia.

Millaisia työtehtäviä sinulla on?

Keittiöllä on tiskausta.

Järjestyksenvalvojana on kiertoa ja turvatarkastuksia.

Puutarhahommissa on haravointia, istutusta ja kastelua.

Henkilökohtaisen avustajan työssä on siivousta, ulkoilua ja käyn kaupassa. Kaikkea mahdollista.

Mikä on parasta töissäsi?

Parasta on vaihtelevuus. Jokainen päivä on erilainen. Ja opin aina jotain uutta.

Asiakkaillakin on hyviä ja huonoja päiviä, mennään sen mukaan.

Se on mahtavaa, kun näen asiakkaiden luonteet ja näen loppuillasta sen eron, kun he haluavat puhua enemmän. Asiakkaille tulee hyvä mieli.

Aiotko opiskella vielä lisää?

Olen halunnut opiskella hierojaksi, mutta se maksaa niin paljon, että ei ole siihen varaa.

Sen sijaan olen lähdössä opiskelemaan hoiva-avustajaksi Jyväskylän Gradiaan.

Hoiva-avustajista on pulaa ja tahdon auttaa lähimmäisiä suurella sydämellä. Koen auttamisen todella tärkeäksi.

Millaisen neuvon annat nuorelle, joka suunnittelee omia opintoja?

Lähde opiskelemaan sellaista alaa, joka sinua kiinnostaa tai innostaa.

Juttele eri vaihtoehdoista jonkun vanhemman tai kokeneemman ihmisen kanssa. Mutta jokainen päättää kuitenkin itse opinnoistaan.

Ole rohkea, uskalla tehdä asioita.

Teksti: Sara Massinen, 2024
Kuva: Tiitus Tommila