Työelämän sanat

Tältä sivulta voit lukea, mitä erilaiset työssäkäyntiin ja työnhakuun liittyvät sanat tarkoittavat.

Palkkatyö

Palkkatyö tarkoittaa työtä, josta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa.

Palkkatyötä tekevä henkilö on työsuhteessa työnantajaan. Hän on siis tehnyt työnantajan kanssa työsopimuksen.

Työsopimus

Työsopimus on työntekijän ja työnantajan sopimus työehdoista. Työsopimuksessa sovitaan esimerkiksi työntekijän työajasta, työtehtävistä, palkasta ja lomista.

Työsopimuksen voi tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Työsopimus kannatta aina tehdä kirjallisena.

Määräaikainen työ

Määräaikainen työ on tilapäistä ja väliaikaista työtä. Työ kestää vain sen ajan, joka työsopimuksessa lukee.

Työaika

Työaikaa on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon.

Työaika vaihtelee eri aloilla.

Kokoaikatyö

Kokoaikainen työaika on noin 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Kokoaikatyön pituus vaihtelee hieman eri aloilla.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyön työaika on lyhempi kuin kokoaikatyössä.

Ylityö

Ylityö on työtä, jota työntekijä tekee varsinaisen työajan lisäksi.

Työnantajan pitää maksaa ylityöstä korotettua palkkaa. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että ylityön palkka vaihdetaan vapaa-aikaan.

Työntekijä voi kieltäytyä ylityöstä.

Koeaika

Kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, hänellä voi olla aluksi koeaika. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat arvioida, ovatko he tyytyväisiä työhön. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työsopimuksen heti.

Vuosiloma

Vuosiloma tarkoittaa lomaa, joka kertyy työsuhteessa olevalle työntekijäille. Lomaa kertyy yleensä 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa.

Työntekijä saa vuosiloman ajalta palkkaa. Monilla työpaikoilla työntekijä saa myös lomarahaa, joka on noin puolet vuosiloman ajan palkasta.

Työterveyshuolto

Työterveyshuolto on terveydenhuoltoa, jonka työnantaja järjestää työntekijälle.

Esimies

Esimies on työnantajan edustaja. Esimies johtaa ja valvoo työntekijän työtä. Esimies myös opastaa ja neuvoo työntekijää.

Esimiehelle pitää ilmoittaa sairastumisesta ja muista poissaoloista.

Palkkalaskelma

Työntekijä saa palkkalaskelman aina, kun työnantaja maksaa hänelle palkan.

Palkkalaskelma kertoo

  • kuinka paljon palkkaa on maksettu
  • milloin palkka on maksettu
  • miltä ajalta palkka on maksettu
  • kuinka paljon palkasta on maksettu veroa
  • työnantajan maksamat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Vero

Työntekijä maksaa palkasta aina veroja. Verot maksetaan valtiolle ja kunnille.

Verokortti

Verokortin tarvitsevat kaikki, jotka saavat palkkaa.

Verovirasto lähettää vuoden alussa verokortin niille, joilla on tuloja. Verokortin voi myös pyytää verotoimistosta.

Työntekijä antaa verokortin työnantajalle. Verokorttiin on merkitty, kuinka paljon työntekijä maksaa veroa palkastaan. Työnantaja vähentää veron suoraan palkasta.

Irtisanominen

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, työsuhde loppuu.

Irtisanomiseen täytyy aina olla lain mukainen peruste.

Irtisanoutuminen

Kun työntekijä sanoo työsuhteen irti, sitä sanotaan irtisanoutumiseksi.

Työtodistus

Kun työntekijän työsuhde päättyy, hänellä on oikeus saada työnantajalta työtodistus.

Työtodistuksessa pitää kertoa

  • työntekijän ja työnantajan nimi
  • kuinka pitkään työ kesti
  • mitä töitä työntekijä teki.

Työntekijä voi myös pyytää, että työtodistuksessa kerrotaan

  • miksi työ päättyi
  • miten työntekijä menestyi työssään.

Työehtosopimus

Työehtosopimuksessa sovitaan tietyn alan työehdoista. Työehtoja ovat esimerkiksi palkka, työaika ja lomat.

Työehtosopimuksen tekevät työnantajien ja työntekijöiden järjestöt.

Työehtosopimuksen lyhenne on TES.

Ammattiliitto

Ammattiliitto on työntekijöiden etujen puolustaja. Ammattiliittoon kuuluu saman alan työntekijöitä.

Ammattiliitto tekee työehtosopimukset työnantajaliittojen kanssa. Ammattiliitto neuvottelee työsuhteen ehdoista työnantajan kanssa.

Työharjoittelu

Työharjoittelu on työntekoa, joka lisää työntekijän ammattitaitoa.

Työharjoittelusta voi saada palkkaa, työttömälle tarkoitettua työmarkkinatukea tai se voi olla palkatonta.

Työkyvyttömyyseläke

Kela eli Kansaneläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkettä henkilölle, jonka työkyky on alentunut esimerkiksi vamman takia.

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi tehdä palkkatyötä osa-aikaisesti. Jos työntekijä ansaitsee palkkaa enintään 976,59 euroa kuukaudessa, se ei vaikuta hänen eläkkeeseen.

Jos työntekijä ansaitsee kuukaudessa yli 976,59 euroa, hän voi jättää eläkkeensä lepäämään eli tauolle. Eläkkeen voi jättää kerralla lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.

Työllistymistä tukevat palvelut

Työllistymistä tukevat palvelut valmistavat esimerkiksi vammaisia henkilöitä palkkatyöhön.

Työllistymistä tukevia palveluja ovat esimerkiksi

  • työhönvalmennus
  • työkokeilu
  • työtoiminta
  • avotyötoiminta.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus auttaa esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä työllistymään palkkatyöhön.

Työhönvalmentaja tukee työntekijää

  • palkkatyön etsimisessä ja hakemisessa
  • neuvotteluissa työnantajan kanssa
  • sopimusten tekemisessä
  • työpaikkaan ja työkavereihin tutustumisessa
  • työtehtävien oppimisessa
  • työssä kehittymisessä.

Työhönvalmennusta järjestävät hyvinvointialueet ja TE-toimistot eli työ- ja elinkeinotoimistot.

Työkokeilu

Työkokeilussa voi

  • tutustua työelämään
  • kokeilla työtehtäviä erilaisissa ammateissa
  • parantaa ammattitaitoa.

Työkokeiluun voivat päästä henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet TE-palveluille työttömäksi työnhakijaksi.

Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa. TE-toimisto maksaa työkokeilupäiviltä kulukorvauksen.

Työtoiminta

Hyvinvointialueet järjestävät kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille työtoimintaa työ- ja toimintakeskuksissa.

Työtoiminta on esimerkiksi

  • tekstiilityötä
  • keittiötyötä
  • siivousta
  • kiinteistönhuoltoa
  • pakkaustyötä.

Työtoiminnassa oleva henkilö ei ole työsuhteessa, eikä työtoiminnasta makseta palkkaa.

Hyvinvointialueet maksavat työtoiminnasta työosuusrahaa 0–12 euroa päivässä.

Avotyötoiminta

Avotyötoiminta on työtoimintaa tavallisilla työpaikoilla.

Avotyötoiminta on usein keittiötyötä tai siivoustyötä. Avotyöntekijöitä on myös avustavissa tehtävissä kaupoissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.

Avotyötoimintaa järjestävät hyvinvointialueet. Avotyöntekijä ei ole työsuhteessa, eikä avotyötoiminnasta makseta palkkaa vaan työosuusrahaa 0-12 euroa päivässä.

Työhakemus

Työnhakija hakee työpaikkaa työhakemuksella. Työhakemus lähetetään yleensä sähköpostilla tai tehdään internetissä lomakkeelle.

Työhakemukseen voi liittää ansioluettelon. Joskus työnantaja pyytää työhakemukseen myös todistuksia koulutuksesta tai kielitaidosta.

Katso työhakemuksen malli (pdf-tiedosto)

Ansioluettelo (CV)

Ansioluettelossa työnhakija kertoo, mitä hän on opiskellut, millaista työtä hän on tehnyt ja millaisia työelämään liittyviä taitoja hänellä on.

Ansioluettelosta käytetään myös nimeä CV (curriculum vitae).

Katso ansioluettelon malli (pdf-tiedosto)

Työhaastattelu

Työhaastattelu on keskustelu, jossa työnantaja ja työnhakija tutustuvat toisiinsa.

Kun työnantaja valitsee uutta työntekijää, hän kutsuu osan työnhakijoista työhaastatteluun. Työhaastattelun perusteella työnantaja valitsee uuden työntekijän.

Perehdytys

Kun työntekijä aloittaa uudessa työpaikassa, työnantaja perehdyttää eli opastaa hänet töihin. Perehdytyksen avulla työntekijä tutustuu työtehtäviinsä sekä työpaikan tapoihin ja ihmisiin.

Teksti: Jenni Sipilä, 2016
Kuvat: Pekka Elomaa ja Unsplash

Lähteet ja lisätietoa selkokielellä:

    « Edellinen sivu