Onneksi nykyisin on itsemääräämisoikeus
On todella hyvä juttu, kun nykyisin meilläkin on oikeus määrätä ja päättää itse elämästämme.
Näin ei ollut viellä 1990-luvun puolivälissä, kun olin nuori neiti ja valmistunut peruskoulun jälkeisistä opiskeluista. Silloin menin työtoimintaan ja muutin asuntolaan, eikä edes kysytty, että haluanko muuttaa asumaan yksin vai asuntolaan. Vaan sanottiin, että menet asuntolaan.
Luulin silloin, että asuntola tarkoittaisi samaa kuin keskuslaitos, missä olisi paljon asukkeja ja tytöt ja pojat erikseen. Ja siellä vaan oltaisiin säilössä, eikä olisi omia wc-tiloja, vaan olisi joku yhteisvessa, missä olisi paljon vessanpönttöjä rivissä ja montakin asukkia saattaisi siinä pissata samaan aikaan. Kauhistelin sellaista ajatusta.
Asuntola olikin mukava paikka, missä oli omat huoneet ja oma wc ja suihku. Silloin toki oli vielä se asenne, että et osaa tai et voi, koska olet kehitysvammainen. Ja sillon sai vaan tietyn viikkorahan käyttöön ja se ei ollut paljoa.
Onneksi asenteet on nykypäivänä muuttuneet. Nykyään kannustetaan ja sanotaan, että pystyt kyllä ja osaat, vaikka olet kehitysvammainen.
Osaan käyttää rahaa ja maksaa laskuni ja olen tunnollinen, ahkera ja kunnollinen keski-ikää lähestyvä tyttö. Tai oikeastaan nainen. Ennen aina tytöteltiin ja neiditeltiin. Siksi vieläkin usein puhun itsestäni tyttönä tai neitinä.
On ihanaa, kun nykyään saa päättää, haluaako asua yksin vai asuntolassa. Ja on muitakin vaihtoehtoja kuin kehitysvammaisten työtoiminta.
Leikilläni sanon, että ollen tyttö Forrest Gump ja hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Ja osaan käyttää älyäni. Vaikka mulla onkin matala äo. Tiedän nämä asiat ja kyllä sitä hyvin pärjää vaikka äo on alle 70. Pitää vaan osata käyttää sitä älyä ja niitä lahjoja, mitä on suotu.
Itseäni ei ole haitannut koskaan se, että olen kehitysvammainen. On hyvä ja ihana asia, kun olen lievästi kehitysvammainen ja se diagnoosi, niin saan ne vähät palvelut mitä tarvitsen.
Vastaus:
Kiitos kirjoituksestasi! Oli mukava lukea ajatuksiasi.
On tosiaan hienoa, että mahdollisuudet päättää omista asioista ovat lisääntyneet. Ja asenteet muuttuneet.
Mielipiteitä voi lähettää Vernerin Minun mielestäni -palstalle. Julkaisin myös tämän kirjoituksen siellä.