14 vuotiaan iltapäivähoito

Hei,

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien koosta tai muodostamisesta ei säädetä mitään perusopetuslaissa, jonka 8 a lukuun sisältyvät aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset. Tässä luvussa säädetään kuitenkin mm. toiminnan tavoitteista, joita ovat esimerkiksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Opetushallitus on perusopetuslain nojalla hyväksynyt valtakunnalliset aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/aamu_ja_iltapaivatoiminta), joita kunnan on toimintaa järjestäessään noudatettava. Vaikka perusteissakaan ei oteta suoraa kantaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien muodostamiseen, niin niissä todetaan seuraavasti:

"Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen mahdollisuuksien mukaan oman ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä." Perusteissa korostetaan myös esimerkiksi lasten iän, kehitysvaiheen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi toiminnan suunnittelussa.

Kun kehitysvammaiselle lapselle/nuorelle järjestetään alkuopetusiän jälkeen vamman johdosta aamu- ja iltapäivätoimintaa, hänellä on oikeus saada se maksuttomana kehitysvammalain mukaisena erityishuollon palveluna. Tällöin palvelun järjestämisestä vastaa kunnan sosiaalitoimi (vammaispalvelu/kehitysvammahuolto), vaikka palvelu käytännössä toteutettaisiin niin, että lapsi osallistuu normaaliin perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tällöin palveluun sovelletaan myös muun muassa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (sosiaalihuollon asiakaslain) sekä sosiaalihuoltolain säännöksiä.

Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Asiakaslaissa korostetaan myös asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, ja molemmat lait edellyttävät palveluita koskevien päätösten tekemistä asiakkaan, tässä tapauksessa lapsen, etu ensisijaisesti huomioiden. Sosiaalihuoltolaissa on myös säädetty siitä, mitä kaikkea lapsen etua arvioitaessa tulisi huomioida (esimerkiksi lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi ja mahdollisuus saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon).

Jos toimintaa ei omalla koululla saada esimerkiksi pysyvämmillä ikätason mukaisilla ryhmäjaoilla tai tapauskohtaisemmalla toiminnan eriyttämisellä järjestettyä lapsen edun mukaisesti, kunnan sosiaalitoimen tulee järjestää kehitysvammaisen lapsen/nuoren vammansa vuoksi tarvitsema iltapäivätoiminta jollain muulla lapselle sopivalla ja hänen etunsa mukaisella tavalla. Kehitysvammainen lapsi tai nuori voi esimerkiksi olla iltapäivän jossain sopivassa kehitysvammaisten henkilöiden toimintayksikössä (aikuisten yksikkö ei tähän tarkoitukseen kuitenkaan normaalisti sovi), tai hänelle voidaan järjestää iltapäiväksi hoitaja/avustaja kotiin.

Ystävällisin terveisin,
Tanja Salisma
lakimies
Kehitysvammaisten tukiliitto