Diagnoosina F.70.0 Retardatio mental levis - ainoa vaihtoehto harjaantumisluokka?

Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksen johtajan Leena Kokon mukaan oppilaalle laaditaan uusien lakien mukaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma. Parhaimmillaan HOJKS on osa lapsen palvelusuunnitelmaa, jossa yhdistyvät kiinteästi opetus, kuntoutus, terveydenhuolto sekä muut lapsen, perheen ja lähiyhteisön tarvitsemat tukitoimet.

HOJKS vaatii aina erityisopetukseen siirtämispäätöksen, jossa samalla päätetään oppivelvollisuuden kestosta. Se on joko 9-vuotinen tai 11-vuotinen. Yleensä kehitysvammaiset käyvät 11-vuotisen oppivelvollisuuden mukaisen koulutaipaleen ja vielä 10. luokan tämän jälkeen.

Opetus pyritään mukauttamaan lapsen opetustavoitteita vastaavaksi. Opetus voidaan antaa erityisluokassa tai niin sanotussa normaaliluokassa. Erityisluokassa toimii erityisluokanopettaja ja yleisopetuksen luokassa luokanopettaja. Kumpi vaihtoehto on lapselle parempi, riippuu lapsesta ja hänen oppimisen haasteistaan. Erityisluokan ryhmäkoko on korkeintaan 8 oppilasta kun taas yleisopetuksen luokassa oppilaita voi olla yli 30. Erityisluokassa toimii myös koulunkäyntiavustaja ja usein järjestetään myös aamu- ja iltapäivähoito.

Koulumuotoa valittaessa olisi vanhempien hyvä tutustua eri koulumuotoihin ja koulun tarjoamiin palveluihin sekä peilata näitä oman lapsen tarpeisiin. Tärkeintä on, että lapsi saa pätevää opetusta ja kuntoutusta sekä kasvaa itsetunnoltaan vahvaksi ja minäkuvaltaan positiiviseksi pärjääväksi nuoreksi. Uusien opetuksen perusteiden mukaan lapsen koulupolku tulee suunnitella kiinteässä yhteistyössä koulun ja perheen välillä. Molemmilla on vastuu lapsen kasvun ja kehittymisen tukemisesta.

Kesäisin terveisin, Heli Hyttinen