Harjaantumisopetuksesta
Hei!
Vaikeimmin vammaisten oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) on käsittääkseni tarkoitus määritellä mm. oppilaan pitkän ja lyhyen aikavälin oppimistavoitteet sekä kirjata ylös myös keinot, joiden avulla näihin tavoitteisiin pyritään. Miten EHA-opetuksessa näitten tavoitteiden toteutumista ja keinojen toimivuutta käytännössä seurataan? Onko kirjallinen seuranta ja arviointi välttämätöntä tai suositeltavaa, vaikka oppilas ei saa perinteistä "numerotodistusta"? Onko tähän olemassa jotain valmiita seurantalomakkeita? Entä tuntisuunnitelmat, tehdäänkö tällaisia EHA-opetuksessa yleensä vai onko vaikeimmin vammaisten oppilaiden kohdalla oppivelvollisuus käytännössä enemmän kuntoutuksellisen päivähoidon tyyppistä?
Hyvä kysyjä,
Tavoitteiden toteutumista seurataan arvioimalla oppilaan toimintakykyä ja osaamista. Seuranta voi tapahtua käyttämällä erilaisia arviointimenetelmiä tai esimerkiksi havainnoimalla oppilaan taitoja.
HOJKS on hallinnolliseen päätökseen perustuva asiakirja, johon eri toimijat sitoutuvat. On tärkeää dokumentoida oppilaan edistymistä, jotta asiat voidaan huomioida seuraavassa HOJKSissa. HOJKS on aina paperille tehtävä asiakirja, josta huoltajat voivat valittaa (hallinnollinen päätös).
Eri kaupungeilla ja kunnilla on omia HOJKS-lomakkeita, joita paikkakunnilla käytetään. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on ohjeistettu mitä HOJKSiin tulee kirjata. On myös olemassa "sähköinen HOJKS", johon oppilaan kanssa toimivat kirjaavat tietämyksensä oppilaan osaamisesta ja josta valitaan opetuksen pitkän tähtäimen tavoitteet ja lähitavoitteet toiminta-alueittain. Ko. työkalussa on yli 400 tavoitelausetta kirjattuna toiminta-alueittain. Sähköisestä HOJKSista järjestetään esittelyjä Oppimateriaalikeskus Opikkeessa. Niihin voi ilmoittautua www.opikekoulutus.net -sivujen kautta. Opikkeen verkkokaupassa on myös pdf-esite HOJKS-työkalusta (Kehitysvammaliitto> verkkokauppa> hakusanaksi HOJKS).
Tuntisuunnitelmat tehdään lisäämään oppilaan toimintakykyä ja osallisuutta. Varmaankin oppilaasta riippuu millaisia tuntisuunnitelmia tehdään, mikä palvelee parhaiten. Tärkeää on, että tunteihin osallistuvat aikuiset tietävät tarkkaan mitä, miksi ja miten toimitaan kunkin oppilaan kanssa. Tuossa sähköisessä HOJK -työkalussa on mukana myös tuntisuunnitelmatyökalu, jonka avulla voi laatia erilaisia "tunteja", esim. pukeutuminen, motorinen rata, ruokailu. Kuhunkin tuntisuunnitelmaan valitaan oppilaan osaamiskartasta tavoitteet, jotka painottuvat ko. tunnilla, seköä kirjataan menetelmä kuinka aikuinen toimii. Vaikeasti vammaisten oppilaiden kanssa on tärkeää, että kaikki oppilaan kanssa toimivat aikuiset toimivat yhdenmukaisesti, yhtenäistäen oppimisympäristön ja näin edesauttaen oppilaan omaa kykyä pärjätä.
Terveisin
Leena Kokko
Oppimateriaalikeskus Opikkeen johtaja
Kehitysvammaliitto